Lukupäiväkirja 25/2017: Viha jonka kylvät


Angie Thomas - Viha jonka kylvät 


Olen yrittänyt viime aikoina ehtiä lukemaan hieman enemmän, joten aloitin Viha jonka kylvät -kirjan samoihin aikoihin Langenneen kanssa. Se olikin sitten todella erilaista luettavaa ja huomattavasti vakavammin otettavaa kirjallisuutena ylipäätään.

Viha jonka kylvät kertoo 16-vuotiaasta Starrista, joka elää kaksoiselämää. Toisaalta hän on hyvän koulun oppilas, jolla on mallikelpoisia kavereita ja rikkaasta perheestä kotoisin oleva poikaystävä, toisaalta hän elää levottomalla asuinalueella, jossa ampumiset, huumekauppa ja jengiytyminen ovat arkipäivää. Kun Starrin lapsuudenystävä joutuu hänen silmiensä edessä poliisin ampumaksi, nämä kaksi maailmaa nytkähtävät lähemmäs toisiaan eikä kulisseilla ole lopulta mitään mahdollisuutta pysyä kasassa.

Starr tulee maailmasta, jossa elämme, mutta silti maailmasta, joka on minulle täysin vieras. Ehkä olen päässyt kurkistamaan sitä muutamien elokuvien kautta, mutta kirjan maailma tunkeutui tajuntaan vielä paljon väkevämpänä. Starrin tarina avasikin erittäin hyvin sitä todellisuutta, jossa monet Yhdysvaltojen tummaihoiset joutuvat elämään. Kirja näytti paitsi arkipäiväistä elämää, myös tökki valtarakenteita, jotka vaikuttavat siihen, millaisia mahdollisuuksia kenelläkin on elämänsä rakentamiseen. Kaikki eivät saa yhtä hyviä kortteja pelaamiseen, vaikka mitä väitettäisi.

Viha jonka kylvät on hyvin ajankohtainen ja tärkeä kirja. Se on ehdottomasti lukemisen arvoinen ja samalla myös pysäyttävä lukukokemus. Se kertoo todellisuudesta, jota tällainen kolmekymppinen, valkoihoinen suomalainen nainen ei ole koskaan joutunut oikeasti kohtaamaan, ja juuri siksi se on niin merkityksellinen. Välillä on hyvä kurkistaa oman aitansa ulkopuolelle ja nähdä, etteivät kaikki itselle täysin itsestäänselvät asiat välttämättä ole sellaisia muille.

Tämä kirja ei ole ehkä lukukokemuksena se helpoin, mutta kaiken kirjallisuuden ei pidäkään olla. Jos et tiedä, mitä seuraavaksi lukisit, Viha jonka kylvät on erittäin hyvä vaihtoehto.

Ei kommentteja