22. toukokuuta 2017

Uusia projekteja eli ihana pihalla olemisen tunne

Joskus on ideoiden suhteen kuivakausi, mutta joskus sitä seuraa suoranaisia tulvia aiheuttava sadekausi. Minä taidan tällä hetkellä elelle jälkimmäistä.


Tämä kevät on ollut toisaalta hiljainen ja rauhallinen, toisaalta hyvin hektinen. Ulkoisesti kenties näyttää siltä, ettei mitään oikein tapahdu, mutta pääni sisällä on menossa jonkinlainen mylläkkä. Tällä hetkellä tuntuu, että kaikenlaisia kirjoittamisideoita puskee syliin ovista ja ikkunoista. Ne tökkivät kylkiluita, nykivät tukasta ja kutittavat varpaista, vaativat huomiota osakseen. Olin yrittänyt pitää niitä edes jollain tasolla hallinnassa, koska jokaiseen suuntaan ei voi yhtä aikaa revetä.

Tästä ideatulvasta johtuen en ole vielä ehtinyt aloittaa VV:n kirjoittamista. Tartun siihen kyllä vielä tänä vuonna, mutta ensin minun on tyhjennettävä omaa päätäni edes jollain tasolla. Vasta sitten voin keskittyä siihen.

Tällä hetkellä minulla on kolme johtavaa ideantynkää, joita haluan kehitellä eteenpäin. Yhdelläkään niistä ei ole vielä kunnollista nimeä vaan lyhyet työnimet. Mikään näistä kirjoitusprojekteista ei liity Kristallin lapsiin vaan ne ovat itsenäisiä teoksia. Tosin I & P:tä voisi pitää Kristallin lapsien henkisenä seuralaisena.

I & P


Tätä tarinaa olen ehtinyt kehittelemään pisimmälle. Maailma on alkanut jo hahmottua minulle itselleni ja olen raakakirjoittanut suurin piirtein ensimmäisen neljänneksen tekstistä. Vielä on kuitenkin avoimia kysymyksiä, joita joudun selvittämään itselleni. Huomaan, etten ehkä tiedä kaikkea maailmastani ja astelen välillä haparoiden. Onneksi kiirettä ei ole vaan voin työstää tarinaa ja maailmaa rauhassa eteenpäin.

Tarina sijoittuu suljettuun fantasiamaailmaan ja sitä kerrotaan kahden eri hahmon näkökulmasta. Sen olisi tarkoitus sisältää maagisia elementtejä, mutta myös seikkailua ja romantiikkaa. Toinen päähahmoista on prinsessa, toinen ilmapiraatti. Ehkä hitusen kliseistä, mutta itse olen tästä innoissani.

Olen myös saanut projektiin houkuteltua pari esilukijaa mukaan. Tällä kertaa kokeilen hieman erilaista tyyliä ja esilukijat saavat tuon ensimmäisen neljänneksen käsittelyynsä kesäkuussa, eivätkä koko tarinaa kerralla. Haluan nähdä, miten varsin keskeneräiseen tekstiin palautteen saaminen kehittää minua kirjoittajana.

Kettu


Jostain syystä olen kevään aikana tykästynyt kettuihin. Siitäpä syntyi sitten ajatus, että noista suloisista eläimistähän voisi jopa kirjoittaa, spefiä tietenkin! Tällä kertaa tarkoitus on suunnistaa ulos mukavuusalueeltani ja kirjoittaa maagista realismia, joka sijoittuu pääasiassa omaan kotikaupunkiini. Jännittää, innostaa ja hirvittää yhtä aikaa.

Olen saanut tarinaan hahmot luonnosteltua ja kerättyä tarpeellista taustatietoa eri asioista (mm. niistä ketuista). Tarkoitus olisi jokin kaunis päivä käydä vähän valokuvailemassa tapahtumapaikkoja kuvailun tueksi ja itse tarinakin vaatii rakenneluonnostelua, vaikka minulla on jo juonesta kohtalainen haisu.

Kirjoitin jokunen viikko sitten kokeeksi ensimmäisen luvun kahden eri hahmon näkökulmasta. Kummatkin ovat 17-vuotiaita lukiolaisia, tyttö ja poika. Én ole vielä päättänyt, kumman näkökulmasta lopulta kirjoitan vai tuonko molempien äänet esille, kertojatyyppikin on päättämättä. Itse asiassa asioita on hirveän paljon auki, mutta olen silti täpinöissäni.

Koska projekti on täysin alussa, en ole vielä edes kysellyt esilukijoita. Minun on ensin saatava taustakasaan ja tarinan kirjoittaminen kunnolla alkuun.


Projekti V


Tätä tarinaa olen pyöritellyt mielessäni sen sata ja yksi kertaa keksimättä, miten saisin sen oikeasti toteutettua. Välillä olen sen unohtanut, sitten se on taas kurkistanut jonkin kulman takaa ja vinkannut minulle silmää: "Etpäs saa kiinni!"

Nyt minusta tuntuu, että olen tavoittamassa tarinan takinlievettä. Otteeni on edelleen lipsuva, mutta sentään roikun mukana. Hahmot ovat olleet mielessä jo pitkään, mutta heitä pitäisi ryhtyä pohtimaan tarkemminkin. Juonen osalta minulla on ajatelma, mutta se vasta hiomista vaatiikin, yksityiskohtia pitää sorvata uudelleen.

Isoin ongelma tämän tarinan kohdalla on tällä hetkellä se, minne sen sijoitan. Pallottelen suljetun fantasiamaailman ja oman maailmamme välillä. Joka tapauksessa maailma tulee olemaan varsin nykyaikainen. Tavallaan haluaisin sijoittaa sen olemassa olevaan todellisuuteen, mutten Suomeen. En vain ole saanut päätettyä, mikä maa sitten olisi hyvä vaihtoehto. Tästä syystä suljettuun fantasiamaailmaan kallistuminen tuntuu hitusen helpommalta. Lopullista päätöstä en ole silti tehnyt.

Hukassa oleva fiilis ja ihana rentous


En ole vielä varma, ottaako jokin näistä kolmesta tuulta siipiensä alle vai ei. Voi olla, ettei mikään koskaan pääse lopulliseen muotoonsa, mutta voi myös olla, että yksi tai useampi pääsee. En ota asiasta paineita vaan yritän nauttia ylitsepursuavista ideoista ja ruokkia niitä parhaani mukaan. Uskon, että jyvät erottuvat akanoista, kun annan asialle riittävästi aikaa enkä pakota itseäni mihinkään pikaratkaisuihin.

Välillä on mukavaa olla vähän hukassa. Silloin saattaa löytää jotain uutta ja erilaista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti