30. tammikuuta 2017

Lukupäiväkirja 3/2017: Dionnen tytöt

Sain Dionnen tytöt syntymäpäivälahjaksi. Kirja päätyi melko pian luettavaksi, vaikka lukulista on pitkä. Hassua, miten jotkut kirjat vain pompsahtavat listalla kärkipäähän, toisten kanssa malttaa odottaa hieman pidempään.



Liliana Lento - Dionnen tytöt


Liliana Lenton esikoinen on yhdistelmä chick littiä ja fantasiaa, joista ensimmäistä luen melko vähän enkä siis voi sanoa tuntevani sitä genreä kovinkaan hyvin. Fantasiaa on tullut luettua enemmän. 

Tarinaa seurataan muutaman avainhenkilön näkökulmasta. Vaikka kirjan maailmassa, Fretanniassa, puhkeaa sota keijujen ja ihmisten välille, pääpaino on henkilöiden välisissä suhteissa. Tarina käsittelee ajoittain raskaitakin asioita (sota, kidutus, teloitus), mutta silti läpi linjan tuntuu säilyvän kepeys.

Toisaalta kepeys tuntuu niin voimakkaana, etten itse aina tavoittanut juuri sitä tunnetta, jonka ehkä kohtaukseen olisi pitänyt kuulua. Vika voi toki olla minun korvieni välissä eikä niinkään itse kirjassa. Kuten sanoin, en ole chick littiä juuri lukenut. Olen kuitenkin siinä uskossa, että sen on tarkoituskin olla kevyttä ja ehkä iloluontoistakin, vaikka käsiteltäisiin vakavia aiheita.

Pidin Dionnen tyttöjen fantasiamaailmasta paljon, se oli erilainen. Maailma oli moderni ja nykyaikainen, siitä saattoi jopa tunnistaa nykypäivän Suomessa (ja maailmallakin) jyllääviä huolestuttavia ilmiöitä. Tähän vieraaseen keijujen, menninkäisten ja ihmisten kansoittamaan maailmaan olikin helppo sukeltaa, koska se toimi pitkälti oman arkipäivän sääntöjen mukaan ja oli silti kiehtovan erilainen kuin oma nukkumalähiöni.

Vaikka Dionnen tytöissä tapahtuu kivuliaita ja raskaita asioita, koin sen nimenomaan hyvän fiiliksen kirjana, jossa loppuratkaisu on kiva, mukava ja juuri sitä, mitä lukija toivookin. Se ei tuo suuria yllätyksiä eikä jätä sydäntä vereslihalle vaan antaa lupauksen paremmasta huomisesta.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti