4. tammikuuta 2017

Kirjoittajan työpisteet

Olen kuullut kummallisia huhuja, ettei kodeissa enää ole kirjahyllyjä ja työpöytiä vaan nykyisin sisustetaan pelkistetysti ja ilmavasti. Kun katselen ympärilleni, tajuan varsin hyvin, etten ole tämän trendin - jos nyt minkään muunkaan - aallon harjalla. En voisi kuvitella kotiani ilman hyllyrivejä ja kätevää työpöytää.

Vaarna esitteli omaa työpöytäänsä ja toivoi pääsevänsä kurkistamaan muiden työtiloihin. Eipä sitä kiusausta voinut lopulta vastustaa vaan pakko aiheesta oli postata.

Makuuhuoneen työpiste välineineen


Varsinainen työnurkkaukseni löytyy makuuhuoneesta. Sain hiljattain ensimmäisen pöytäkoneeni vuosiin ja sitä myöten tuli päivitettyä myös työpöytä sekä hankittua korkea laatikosto. Erityisesti jälkimmäinen on tullut todella tarpeeseen. Pyörivät paperit saa varastoitua hyvin ja tulostinkin siirtyi pöydältä laatikoston päälle, mikä tarkoittaa minulle enemmän tilaa levittäytyä. Mahtavaa!

Olen myös rakastunut isompaan näyttöön ja uusi näppäimistökin on ottanut paikkansa. Vielä jouluun asti kärsin kovasti kaiuttimien puutteesta, mutta onneksi joulupukki kuuli salaisen toiveeni. Nyt on siis äänentoistokin kohdallaan ja voin kirjoittaessa kuunnella miellyttävää ja inspiroivaa musiikkia ilman, että joudun käyttämään kuulokkeita.

Koska makuuhuoneeseen pitää mahtua niin sänky kuin M:kin työpöytä, ei sinne ole voinut kirjahyllyjä sijoittaa. Osa niistä on meillä olohuoneessa, osa erillisessä harrastushuoneessa, josta myös löytyy teknisiä vimpaimia ja allekirjoittaneen ompelu- ja askartelutarvikkeet.

Työpöydällä näkyvätkin sitten perustarvikkeeni. Vaaleanpunaisessa kansiossa on bloggaamisen liittyviä ohjeita (esim. tietoa verotusasioista, yhteistyösopimukset...) sekä kirjajulkaisuun liittyviä dokumentteja. Ne on hyvä olla aina helposti käsillä, vaikkeivät suoraan kirjoittamiseen vaikutakaan.

Pienemmässä sinisessä kansiossa on Kristallin lapset -sarjaan liittyvää nippelitietoa, esim. hahmoluetteloja, paikkaluetteloja, inspiraatiokuvia, muistiinpanoja jne. Samaa tietoa löytyy tietokoneeltakin, mutta joskus kaipaan konkreettista hypisteltävää.

Samassa rivissä on myös muutama kirjoittamisopas: Jeff Vandermeerin Wonderbook, Timo Montosen Kirjoita tarinasi, Suomen tieteis- ja fantasiakirjoittajat ry:n Kummallisen kirjoittajat ja Stephen Kingin Kirjoittamisesta. Niihin voin tarttua, kun kirjoittaminen syystä tai toisesta tökkii.

Oikealta puolelta löytyy kynäpurkki, jossa on paljon eri värisiä tusseja. Haluan kirjata asiat ylös värikkäästi.

Minulla on vihko erilaisia ideoita ja muita listattavia asioita varten. Kalenteriin yritän saada hahmoteltua kirjoittamisaikatauluja. Sinne merkitsen mm. editointipäivät ja blogipostauksien deadlinet (varsinkin jälkimmäiset kyllä välillä venyvät).

Huulirasvasta olen riippuvainen, joten se seilaa siellä, missä minäkin. Työpöydällä se on siis välttämätön kaveri. Lisäksi pöydälläni on lähes tulkoon aina teekuppi. Nyt kun olen ollut parisen viikkoa kotona, vihreän teen litkiminen on lähtenyt käsistä. Pitäisi ehkä jo vähän rajoittaa sen juomista. 

Ehkä tärkeimpänä pöydällä on kuitenkin Acer Predator -tietokone tarvikkeineen. Kone on erittäin pelikelpoinen, joten vietän pöydän ääressä myös aikaa pelaamalla (tosin vielä en ole täysin päässyt PC-pelaamisen makuun). Yhtä lailla koneella syntyy tekstikin ja erityisesti editoidessa iso näyttö on erittäin miellyttävä. Pöydän ja koneen vaihtumisen myötä olenkin huomannut viihtyväni työpisteessäni entistä paremmin, mikä on parantanut selän hyvinvointia kummasti.

Liikkuva työpiste


Vaikka sain pöytäkoneen, en malttanut luopua Asuksen läppäristäni. Sen yleisin sijoittamispaikka on olohuoneen sohvalla, jota myös ennen suosin virallisena työpisteenäni. Ergonomiasta on turha puhuakaan, sillä sohvalla tulee aina istuttua kummallisessa kippurassa tai joskus harvoin jalat ja selkä suorana läppäri sylissä.

Ergonomisista ongelmista huolimatta pidän myös olohuoneessa työskentelystä. Minulla onkin tapana tulla olohuoneeseen kirjoittelemaan blogipostauksia tai vaikkapa editoimaan, kun M pelailee jotain mielenkiintoista peliä. Samalla tulee vietettyä yhteistä aikaa.

Läppärilläni on myös enemmän kiintolevytilaa kuin pöytäkoneellani, joten käytän sitä videoiden editoimiseen ja siellä on suurin osa kuvistani sekä muista mediatiedostoistani. Se on hieman hankalaa, mutta toistaiseksi en ole keksinyt tyydyttävää ratkaisua tilanteeseen.

Läppäri kulkee mukanani esimerkiksi viikonloppureissuilla. En osaisi kuvitella lähteväni anoppilaan tai mökille ilman omaa rakasta konetta. Yleensä aina johonkin väliin jää tyhjä hetki, jonka voin hyödyntää tekstin naputteluun tai taustatutkimuksen tekoon. Sen takia on hyvä olla omat työvälineet matkassa.

2 kommenttia:

  1. Voi, onpa sinulla kivoja kirjoituskavereita! Ja jotenkin moderni kokonaisuus. Olen juuri katsellut kirjan verran työhuone/nurkkaus/komerokuvia, joissa kirjoja pursuaa joka paikasta, joten on suorastaan hämmentävää nähdä kirjoituskammio ilman niitä. XD

    Miten tuo tuoli muuten, onko ergonomia kohdallaan? On nimittäinen kovin kivannäköinen, mutta kaipaan itse tukevampaa selkänojaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehe, katselen aina välillä kaiholla perinteisempiä kirjoituskammioita ja tyylitellympiä huonekaluja, mutta sellaiset eivät ehkä istuisi luontevasti tähän kotiin kuitenkaan. Kirjat olisi toisaalta kiva saada samaan huoneeseen, mutta sekään ei oikein oli käytännössä mahdollista, joten näillä mennään. Tuleepahan jaloiteltua, kun pitää jokin opus käydä hakemassa. :D

      Tuoli on yllättävän hyvä istua, kun vain muistaa istua kunnolla. Minulla on paha taipumus istua välillä esim. risti-istunnassa pöydän ääressä, mikä ei kai kovin ergonomista ole. Tämä tuoli mahdollistaa sen ehkä vähän liiankin helposti.

      Eli ergonomia on ok, jos vain itse pitää istuma-asennostaan huolen. Perinteisempi työtuoli tosin pitäisi minut paremmin kurissa ja luultavasti sellaisen hankinkin, kun tästä nykyisestä aika jättää.

      Poista