10. lokakuuta 2016

Harry Potter -kierros Warner Bros.:n studiolla

Maanantai hujahti kuin silmissä, kun reissasimme Warner Bros.:n studiolle katselemaan Harry Potter -elokuvista tuttuja kulisseja ja proppeja. Retki oli Potter-fanin toteutunut unelma, jota ei kyllä hetkeen unohdeta. Aivan mahtavaa!


Herätys oli melko aikainen loma-aamuksi, mutta ei annettu sen häiritä. Oltiin varattu aamiaistarvikkeet hotellihuoneeseen, joten aikaa ei tällä kertaa mennyt auki olevan pubin etsimiseen. Sen kuin hotkaisi aterian ja sitten lähdettiin kävelemään kohti bussipysäkkiä, jolla odotteli jo muutama muukin. Vaatetuksesta jo näki, että suunta oli sama kuin meillä.

Bussikyyti oli alkuun melko hikinen, ilmastoinnista ei ollut tietoakaan. Onneksi M tajusi, että bussista sai pienen ikkunan auki ja koko takapenkin porukka peukutti avaamista. Olo viileni huomattavasti ja kävikin jo melkein kylmäksi, kun päästiin Lontoon keskustan ulkopuolelle.

Bussissa pyöri Harry Potter ja viisasten kivi, kuten reissun mainoksissa oli luvattu. Tosin elokuva tuli yhdeltä pieneltä näytöltä, johon itse istuin selin. Ei sitten paljon tullut katseltua. Eipä sillä, Potter-elokuvat ovat sen verran hyvin muistissa, että pelkästään kuulon perusteella tiesin jo hyvin, missä mennään. Itse asiassa olin viikkoa ennen reissua katsonut kaikki 8 elokuvaa, kun makasin kotona sairastamassa.

Saavuimme studiolle hyvissä ajoin ennen meille varattua kierrosta, joten ehdimme hieman ihmetellä rakennuksen ulkopuolta ja aulaa. Sisään mennessä meille tehtiin turvatarkastus. Se tuntuikin olevan melko yleistä kohteessa kuin kohteessa. Joka paikassa sai olla availemassa laukkuaan ja tiedusteltiin terävistä esineistä.





Aulassa tosiaan odoteltiin tovi ja jonotettiin kierrokselle. Oltiin aamun ensimmäinen porukka, joten väkeä ei ollut vielä mitenkään järkyttävän paljon. Se oli oikeasti ihan hyvä, koska en mitenkään erityisemmin innostu valtavista väkijoukoista.

Jo pelkästään aula oli todella innostava ja olisin voinut sielläkin vain tuijotella monttu auki ympärilleni. En vain voinut uskoa, että unelmasta oli tullut totta ja olin päässyt juuri sinne, minne olin halunnutkin. Innostus oli todella valtava.


Jonotellessa saatiin kurkistella komeroon portaiden alla. Olisin tietysti halunnut mennä lähemmäskin, mieluiten tunkeutua sinne, mutta kulissi oli luonnollisesti aidattu, niin kuin kaikki muutkin myöhemmin. Ymmärrettävää, mutta tavallaan myös hieman harmillista.

Jonosta pääsimme uuteen odotustilaan, jossa opas kertoili yleisinfoa kierroksesta. Sen jälkeen oli vuorossa pieni elokuvanäytös, joka koostui kaikista 8 elokuvasta sekä Danielin, Rupertin ja Emman tervehdyksestä. Herkistelijänä sain taas kerran nenäni tukkoon, mutta enpähän sentään alkanut suoranaisesti vollottaa. Miksi herkistyn niin helposti, äh? 







Ensimmäisenä pääsimme kurkistamaan suureen saliin, joka ei ollut aivan niin suuri kuin olin kuvitellut, mutta näyttävä joka tapauksessa. Hienoahan se oli kävellä keskikäytävää pitkin ja ihastella yksityiskohtia. Olisipa saanut vetää lajitteluhatun omaan päähänsä!














Seuraava valtava tila oli täynnä mitä erillaisempia kulisseja. Oli rohkelikkopoikien makuusalia, liemiluokkaa, Tylypahkan tornia, Dumbledoren toimistoa ja niin edelleen. Paljon oli myös erilaisia yksityiskohtia ja proppeja. Jos aikaa olisi ollut loputtomiin, tuohon tilaan olisi voinut käyttää useammankin tunnin. Olisi vain pysähtynyt tutkimaan kaikkea vielä tarkemmin.

Minun oli jopa vaikea imeä kaikkea nähtävää itseeni. En oikein tiennyt, mihin olisin keskittynyt. Siinä mielessä kaksi kierrosta olisi hyvä. Ensimmäisellä ahmit yleistä tunnelmaa, toisella keskityt kiinnostavimpiin yksityiskohtiin. Tuo on vain sen verran kallista lystiä, että tuskin tulee toista kertaa mentyä.

Nautin jokaisesta sekunnista. En oikeastaan osaa edes riittävästi kuvailla tunnelmaa. Sitä pääsi kävelemään lähelle kulisseja, joita oli aiemmin katsellut vain elokuvissa. Tämän lähemmäs Potterien maagista maailmaa ei kai voi päästä, elleivät kirjat jonain päivänä imaise minua sisäänsä.




Seuraavaksi saavuimme laiturille 9 3/4. Tylypahkan pikajuna puhkui siellä höyryä ilmaan valmiina lähtemään matkaan. Laiturille oli laitettu tavarakärryjä, joita saattoi asettua työntämään seinän sisään. Tietenkin tilanteesta piti kuva räpsäistä. Kuvan olisi myös saanut ammattilaisen ottamana maksua vastaan, mutta jätettiin se välistä.

Tylypahkan pikajunaan pääsi sisälle. Sieltä löytyivät peräkkäin vaunuosastot, joissa Harry kavereinene istuu kunakin kouluvuonna. Käytävä oli todella kapea ja tunnelma kuin oikeassa junassa. Vaikken yleisesti ottaen pidä ahtaista paikoista, olin totaalisen fiiliksissä siitä, että junaan pääsi oikeasti sisälle.


Välissä käytiin hörppäämässä kermakaljat. Oli oikein hyvää ja mukin sai kotiin mukaan. En vielä tiedä, mitä siitä joisi... pitäisikö ryhtyä kokeilemaan netistä löytyviä kermakaljareseptejä?






Kahvilan jälkeen pääsimme piipahtamaan pihalle, minne oli pystytetty mm. Liskusteritie 4 ja Tylypahkan silta. Lisäksi siellä oli joukko ajoneuvoja, kuten poimittaislinja ja lentävä Ford Anglia, johon pääsi kapuamaan sisään. Sitä ei tietenkään voinut jättää väliin!







Siirryimme takaisin sisätiloihin ihmettelemään erilaisia hirviöitä, joita elokuvissa nähdään runsain mitoin. Suosikkini olivat kyllä ehdottomasti Hämäkäk ja Hiinokka, kumpikin näytti todella elävältä... vaikkakin Hiinokka liikkui jähmeän hitaasti. Olisin vain niin kovasti halunnut silittää sitä! Hämäkäkiä taas en todellakaan, mutta vaikuttavalta se joka tapauksessa näytti.






Matka jatkui Viistokujalle. Olisipa ollut upeaa päästä pujahtamaan sisään kaikkiin puoteihin! Sitä mahdollisuutta ei kuitenkaan ollut, mutta pelkkä kujan läpi käveleminenkin oli elämys sinänsä. Nautin jälleen jokaisesta askeleesta ja ihastelin näyteikkunoita oikein urakalla.



Seuraavassa tilassa esiteltiin konseptitaidetta ja arkkitehtien piirtämiä kuvia kulisseista. Siellä oli myös erilaisia pienoismalleja rakennuksista. Niitäkin olisi voinut tarkastella loputtomiin, niin yksityiskohtaisia ja upeita ne olivat. Voi olisipa reissuun ollut koko päivä aikaa!




Vielä lopuksi pääsimme ihmettelemään jättimäistä Tylypahkan pienoismallia. Se oli siis todella suuri ja näyttävä. Huoneessa vaihtui valaistus tasaisin väliajoin. Kun tuli pimeämpää, Tylypahkan ikkunoihin alkoi syttyä valoja. Upeaa, mahtavaa, aivan fantastista! Haluan samanlaisen kotiin! Okei, en tiedä, mihin sen mahduttaisin, koska se veisi koko olohuoneemme, mutta silti. Pienoismalli teki allekirjoittaneeseen todella syvän vaikutuksen.


Taikasauvavaraston kautta puikahdimme sitten studion myymälään. Sinne upposi rahaa luvattoman paljon, mutta ostoksista kerron tarkemmin sitten toisessa postauksessa, joten ei nyt mennä siihen. Myymälä oli kyllä täynnä vaikka mitä kivaa ja kaikki oli tietenkin törkeän kallista, mutta yritin olla miettimättä sitä liikaa. Tuskin shoppailen samassa paikassa enää uudestaan.

Ehdimme vielä haukata hodarit studion kahvilassa. Kierroksemme aikana aulatila oli täyttynyt omaa vuoroaan odottavasta porukasta ja väkeä oli kuin pipoa. Oli todella hyvä valinta lähteä aamun ensimmäiselle kierrokselle, sillä myöhemmin tungos olisi ollut varmasti huomattavasti suurempi.

Palasimme takaisin samalla bussilla kuin tulimmekin. Elokuva pyöri jälleen ja matkan teko olikin melkoista röykytystä, tuli poimittaislinja mieleen siitä menosta. Pari kertaa melkein putosin penkiltä. Lontoossa olikin jo kiire syömään, iltapäivä oli melkoisen pitkällä, kun saavuimme Victoria Stationille.

Päivä jatkui vielä Buckinghamin palatsin katsastamisella ja Primarkissa shoppaillen, mutta ei niistä nyt tällä kertaa sen enempää.

Pakko sanoa, että kierros studiolla oli aivan mahtava ja jos se olisi ihan naapurissa (ja ehkä vähän halvempi), varmaan kävisin vielä uudestaankin. Luulen kuitenkin, että tämä jäi ainutlaatuiseksi elämykseksi. Onneksi sain matkaseuralaiset houkuteltua sinne mukaan!

4 kommenttia:

  1. Toi paikka oli niin ihana ♥ Joskus vielä käyn tuolla uudelleen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli se kieltämättä aika mahtava! Uusi kierros ei haittaisi, mutta omalla kohdalla ei taida olla ainakaan pitkään aikaan edessä. x)

      Poista
  2. Hirveän tutulta kuulostavat nuo tunteesi! Ja sinnehän on tullut vaikka mitä uutta sitten meidän käyntimme! Pitäisiköhän oikeasti lähteä uudelleen kierrokselle.. Tosin nyt ollaan ihan "lähiaikoina" käyty Lontoossa ja kiertämässä Skotlantia (ja sieltäkin jäi vaikka mitä näkemättä), niin pitäisiköhän sitä välillä käydä muuallakin? Mutta kun Britannia <3

    Tylypahkan pienoismallia olisi voinut tuijottaa tuntikaupalla, ja taustalla soinut musiikki, Harry in Winter, saa melkein vieläkin tipan linssiin!

    Ps. Linkitin tuohon alle anonyymin blogini, josta facebookryhmässä mainitsin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehe, kyllähän sitä voi hyvinkin samoihin paikkoihin mennä uusiksi. :D Maailmassa olisi vain niin kamalasti nähtävää, ettei oikein tiedä, miten saisi ajan ja rahan riittämään siihen kaikkeen.

      Täytyykin ottaa tuo seurantaan. :)

      Poista