9. elokuuta 2016

Final Fantasy -kesäraapaleet

Kirjoittelin jo toista kesää peräkkäin kesä-heinäkuussa kahdeksan raapaletta Final Fantasy -sarjan peleistä. En valinnut aiheitani itse vaan keräsin ne mm. Twitter-seuraajiltani. Tällä tavalla hommaan saa sopivasti haastetta, kun ei päädy kirjoittamaan juuri siitä itselle tutuimmasta aiheesta.

fan fiction

Nyt ajattelin kertoa, millainen urakka tämän kesän raapaleet olivat. Niitä oli tosi kiva kirjoittaa, mutta kyllä ne päänvaivaakin aiheuttivat. Joka tapauksessa tämä tapa on kiva rytmittää omaa kesää ja sukeltaa hetkeksi fan fictionin pariin. Se ei nimittäin kuormita liikaa, vaikka olisi samalla jokin isompi kirjoitusprojekti päällä.

Pääset lukemaan raapaleet klikkaamalla tämän postauksen alaotsikoita, joissa niiden nimet esiintyvät.


6.6.2016 - Suojelija / Final Fantasy X


Minulta toivottiin ficciä, jossa esiintyisivät Final Fantasy X:stä tutut Lulu ja Auron. Muita ehtoja ei ollut. Tykkään kummastakin hahmosta myös itse, joten siinä mielessä aihe oli mieleinen ja helppo. Jouduin kuitenkin tovin pohtimaan, mihin aikaan ja paikkaan tarinani sijoitan. Vaihtoehdot olivat yllättävän vähäiset, jos kaanonista halusi pitää kiinni. Jutun piti sijoittua joko aikaan ennen peliä tai pelin tapahtumiin. Toki jos olisi halunnut tehdä muistelon, sen olisi voinut sijoittaa pelin jälkeiseen aikaankin, mutta muistelot eivät tällä kertaa kiinnostaneet.

Valitsin lopulta paikaksi Besaid Islandin, josta kutsujien pyhiinvaellusmatka pelissä alkaa. Sijoitin sen aikaan, jolloin Yunan isä, Braska, oli lähdössä omalle pyhiinvaellukselleen. Tämän jälkeen pitikin enää selvittää, minkä ikäinen Lulu oli, kun Braska, Auron ja Jecht suorittivat matkansa. Onneksi netistä yleensä löytää kaiken tällaisen nippelitiedon suhteellisen helposti.

Näin syntyi tarina nuoresta Lulusta, joka näkee Auronin tämän saapuessa saarelle. Lulu haluaa myös jonain päivänä olla Auronin veroinen vartija. Mukaan sain myös tungettua viittauksen Lulun rakkaaseen, Chappuun.


13.6.2016 - Uusi koti / Final Fantasy XIV


Ficci pelissä esiintyvästä Baby Behemoth Minionista (omalle pelihahmolle saatava "lemmikki") ei olisi omaan mieleeni koskaan luultavasti tullut. Twitteristä putkahti kuitenkin tilaus "rokkipossutarinasta". Ei kai siinä voinut muuta kuin suostua, mutta vietin kyllä jokusen tovin hiuksiani raastaen.

Tuskaa ei aiheuttanut aiheen epämieluisuus vaan sen haasteellisuus. Mihin olinkaan mennyt lupautumaan? Jouduin pohtimaan pitkään, miten rakennan edes sadan sanan tarinan tuollaisen pienen elementin ympärille siten, että siitä tulee vielä toimiva kokonaisuus ja edes peliä pelanneet tajuavat, mistä on kysymys.

Lopulta välähdys tuli. Olin hieman tuhma enkä kysellyt lupia, kun otin käyttööni myös toivojan ja hänen miehensä pelihahmot ja sijoitin nekin tarinaan Baby Behemothin kanssa. Kirjoitin raapaleen Baby Behemothin näkökulmasta, pikkuotus on kadottanut äitinsä, mutta pääsee tekemään tuttavuutta pariskunnan kanssa ja löytää kodin. Onnistuin ehkä saamaan hitusen surullisen pohjavireen tarinaan.


20.6.2016 - Katumus / Final Fantasy VII


Olinkin jo etukäteen varma, että pääsen kirjoittamaan ainakin yhden Final Fantasy VII -ficin, onhan kyseinen peli sarjan suosituin (tai kamppailee pystistä kutosen kanssa). Olisi ollut suorastaan hämmentävää, jos kukaan ei olisi ehdottanut sitä.

Odotin kuitenkin, että ficciä toivottaisiin Cloudista, Zackista tai Sephirothista, mutta niin ei käynyt. Sen sijaan sain hahmoksi Shinra-yhtiön perussotilaan, siis ihan kenet tahansa, kunhan jamppa on joku tosi tavallinen tyyppi.

Ensimmäisenä tuli mieleen marssimiskohtaus Junonissa, mutta en todellakaan halunnut kirjoittaa siitä. Pohdin monia erilaisia skenaarioita, valitseminen oli vaikeaa. Pidän kuitenkin seiskassa erityisesti Wutaista *köh*Yuffie*köh*, joten tapahtumapaikaksi valikoitui Wutai ja ajankohdaksi Wutain sota, pääsipä kenraali Sephirothkin mukaan.

Kuvasin sotatilannetta tavallisen sotilaan näkökulmasta. Sotilaan ura ei ole hulppeaa mainetta ja kunniaa, vaikka niin voisi kuvitella ensimmäisen luokan SOLDIEReista kertovien juttujen perusteella. Joskus oma uravalinta voi kaduttaa.


27.6.2016 - Herääminen / Final Fantasy IX


Pääsin kirjoittamaan myös yhdestä omasta suosikkipelistäni, Final Fantasy IX:stä. Hahmoksi sain Black Mage nro 288. Kyseessä on NPC-hahmo, jonka pelaaja tapaa mustien maagien kylässä vieraillessaan. Herra 288 on eräänlainen johtohahmo kylässä ja hän pohdiskelee paljon elämän ja kuoleman merkitystä ja keskusteleekin asiasta Vivin kanssa eräässä tunteikkaassa pelikohtauksessa.

Mustat maagit ovat pohdituttaneet minua yleisesti ottaen paljon, joten aiheeseen oli siinä mielessä kiva päästä porautumaan. Sataan sanaan ei kuitenkaan mahdu kovin syväluotaavaa analyysiä, joten jouduin miettimään tarkkaan, mihin halusin nuo käytettävissä olevat sanat uhrata.

Pelissä herra 288 kertoo Viville heränneensä yhtäkkiä ja nähneensä ympärillään ruumiita. Päätin, että tuo on sadan sanan hetkeni. Sen halusin käyttää ja siihen päätin tarttua. Aihe ei ollut helppo enkä tiedä, onnistuinko siinä niin hyvin kuin olisi voinut toivoa, mutta koin sen olevan hahmon kannalta niin merkityksellinen virstanpylväs, ettei sitä voinut sivuuttaa.


4.7.2016 - Hyvästit / Final Fantasy XII


Heti perään sain jatkaa toisella suosikkipelilläni, Final Fantasy XII:lla. Minulta pyydettiin ficciä Gurdysta, joka on yksi pelin kuuluisista moogle-sisaruksista, perheen ainoa tyttö ja omistaa alueen kaikki chobobo-tallit. Ihana ja suloinen hahmo kerrassaan, mutta enpä ollut koskaan häntä sen suuremmin pysähtynyt pohdiskelemaan. Nyt jouduin siis aivan uuden aiheen äärelle. Se ei kuitenkaan haitannut, koska se ylipäätään oli raapaleurakan taustalla. Uudet näkökulmat ovat hyvästä.

Päädyin lopulta ottamaan mukaan myös Gurdyn kaksoisveljen Hurdyn, joka työskentelee Rabanastressa Mog Stationilla yhdessä kahden muun veljensä kanssa. Sijoitin tarinan Final Fantasy XII:n jälkeiseen aikaan, kun Hurdy päättää jättää nykyisen työnsä ja siirtyä elämään bardina. Gurdy hyvästelee veljensä Rabanastren läntisellä portilla, kun tämä on lähdössä valloittamaan suurtaa maailmaa.

Raapale oli ihana kirjoittaa, mutta myös vaikea. Kuten Baby Behemoth, moogletkin ovat minulle hieman vierasta ja haasteellista maastoa. En yleensä kirjoita tällaisista otuksista ainakaan pääosassa. Teki hyvää kokeilla jotain erilaista.


11.7.2016 - Ärsytyksen aihe / Final Fantasy XIII


Koska tiedän, että seuraajissani on Final Fantasy XIII -faneja, osasin odottaa myös tämän pelin ilmestymistä toivelistalle. Hahmoksi pamahti Lightning, pelisarjan protagonisti, josta en nyt niin kamalan paljon itse perusta. Yritin joskus kirjoittaa pidempää ficciä Lightningistä, mutta se ei kesken innon puutteen vuoksi.

Pyörittelin hahmoa siis mielessäni pitkän tovin ja mietin, mitä oikein tekisin hänen kanssaan. Kävin läpi erinäisiä kohtauksia Final Fantasy XIII:sta ja mietin, pitäisikö sittenkin kirjoittaa Final Fantasy XIII-2:sta tai Lightning Returnsista, mutta koska ne mielestäni pilasivat saagan, päätin pitäytyä alkuperäisessä pelissä.

Lopulta lähdin liikkeelle kivan kautta ja valitsin Lightningille vastinpariksi ihanaisen Vanillen. Moni kokee kyseisen hahmon turhana, turhauttavana ja ärsyttävänä vatipäänä. Päätin siirtää nämä pelaajien tuntemukset Lightningille, vaikken itse niitä allekirjoita. Tästä syntyi pelin sisälle sijoittuva raapale Lightningin ärtymyksestä.


18.7.2016 - Odotus / Final Fantasy IX


Tämä raapale on ainoa, johon toive ei tullut Twitterissä vaan Facebookin kautta. Koska tunnen pyytäjän henkilökohtaisesti, ei toivottu hahmo tullut yllärinä. Olisin pudonnut tuolilta, jos ehdotus olisi ollut joku toinen. Pääsin siis kirjoittamaan raapaleen Zidanesta.

Tykkään hahmosta itsekin, mutta silti tämä(kin) raapale oli haasteelinen toteuttaa. Jostain syystä Final Fantasy IX on ollut minulle aina hankalaa kirjoitusmaastoa. Peli kertoo tarinansa jo niin hyvin, etten välttämättä edes haluaisi täydentää sitä ficeilläni (vaikka toisaalta ysistä löytyy tosi paljon kaikkea jännää, mistä voisi kirjoittaa). En siis taaskaan tiennyt, mihin kohtaan aikajanaa raapaleeni sijoittaisin ja mistä näkökulmasta Zidanea tarkastelisin.

Menin ehkä hieman helpon kautta ja nappasin ajaksi aivan pelin alun, Tantaluksen saapumisen Alexandriaan. Olisin tosin halunnut uppoutua kuvailemaan maisemia ilmalaivan kannelta nähtynä, mutta raapaleessa siihen ei ollut juuri sanoja käytettävänä. Sen sijaan tartuin Zidanen fiiliksiin ja ajatuksiin, joita tuleva tehtävä hänessä herättää.


25.7.2016 - Lappu / Final Fantasy X-2


Ja sitten vaikein viimeisenä! Final Fantasy X-2:n pelaamisesta on tosi paljon aikaa enkä ole sille juuri ajatusta sen jälkeen uhrannut. Sain kuitenkin aiheeksi Rikkun ja Gippalin ilman sen tarkempia selityksiä.

Ensimmäinen ongelma oli, etten muistanut yhtään, kuka Gippal edes on. Tämä tarkoitti, että oli pakko mennä lueskelemaan artikkeleita Final Fantasy Wikin syövereistä. Kävin läpi Gippalin, Youth Leaguen ja New Yevonin artikkelit ja jatkoin siitä Baralaihin ja Noojiin sekä tarkistin, mitä Rikkusta sanotaan kyseisen pelin osalta. Enkä vieläkään muistanut Gippalista omin voimin mitään! Tein oikeasti tätä lueskelua useammalla viikolla ja pähkäilin, mitä ihmettä teen tämän raapaleen kanssa.

Koska muistikuvani olivat hataria, harkitsin jopa tunkaisevani FFX-2:n HD Remasteredin PS3:n sisään ja pelaavani sen pahuksen pelin, mutta aika ei olisi luultavasti riittänyt siihen. Täytyi siis turvautua Youtuben loputtomaan videovarastoon ja sieltähän se Gippalkin vihdoin löytyi. Nyt minulla on hatara muistikuva, että olen hänet kyseisessä pelissä kohdannut.

Katselin videoita ja pohdin epätoivoisesti, miten käsittelen hahmoa, jota en parhaalla tahdollakaan voi sanoa tuntevani ja jota en voi opiskella hetkessä omakseni. Aika alkoi käydä vähiin, joten tartuin ehkä kaikkein ilmeisimpään johtolankaan; Gippalin viittaukseen siitä, että hänellä ja Rikkulla on ollut jotain säpinää.

Tästä syntyi ficci nuoresta Rikkusta, joka on saanut kummallisen lapun. Häntä on pyydetty tulemaan tiettyyn paikkaan Kodin seinustalla tiettyyn aikaan. Kukaan ei kuitenkaan ilmesty kohtaamispaikalle, kunnes Rikku päättää poistua. Silloin hän törmää nurkan takaa pyyhältävään Gippaliin. Jää lukijan päätettäväksi, onko Gippal paikalla sattumalta vai muusta syystä.

Lopputulos ei ehkä ollut parasta minua, mutta ainakin tein sen eteen töitä. 

___

Nyt tuli tosi haikea olo. Iso urakka on takana ja kesäkin alkaa hiljalleen vaihtua syksyyn, vaikka aurinkoisia ja lämpöisiä päiviä varmasti edelleen nähdään. Kun tällaista vielä kirjoittelee loman viimeisinä päivinä, tulee väkisinkin pala kurkkuun. Taas on yksi Final Fantasyjen täytteinen kesä ohitse ja aika palata arjen aherrukseen.

Kokemus oli joka tapauksessa hyvä. Huomasin hienosti aukot Final Fantasy -tietämyksessäni, kun jouduin etsimään tietoja netin syövereistä (erityisesti Gippalin kohdalla) ja samalla sain todeta, että kirjoitan mieluummin tietynlaisia ficcejä ja toisen tyyppiset eivät tunnu omalta jutulta. Söpöt pienet olennot ovat ihania, mutta niistä kirjoittaminen on minulle hankalaa, sen sijaan vähän synkempiin aiheisiin pääsen helpommin käsiksi, vaikka valintojen teko voikin olla haasteellista. Kaikenlaista on kuitenkin hyvä kokeilla.

Tällä hetkellä tuntuu, että voisin ehkä tehdä saman taas ensi kesänä uudestaan. Sitä ennen pitää kuitenkin suunnata katse syksyyn ja Tulen tahdon editoimiseen. Tosin jouluksi voisi kehitellä jotain kevyempää kivaa, ideoitakin otan vastaan!

PS. Julkaisen tämän postauksen luultavasti myöhemmin myös Level up!:ssa, jonne kannattaa muutenkin suunnata, jos höpinäni peleistä kiinnostavat.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti