6. joulukuuta 2015

Marraskuun kirjat

Vähän myöhässä tämä postaus, mutta eikös se mene niin, että parempi myöhään kuin ei silloinkaan. Yritin marraskuussa viimeiseen asti saada kolmatta kirjaa luettua, mutta viimeisenä iltana väsymys puski päälle ja kirjan vikat sivut tuli luettua vasta 1. joulukuuta. Siispä saldo oli lopulta vain kaksi kirjaa.

Tällä kertaa kirjoista ei ole kuvia, sillä nuo kaksi olivat e-kirjoja enkä suotta viitsi Koboani tähän kuvata.


Elina Rouhiainen - Kesytön (Susiraja #1)

Ihmissuhdet eivät ole oikeastaan suuremmin minua koskaan kiinnostaneet, mutta tartuin kirjaan, koska haistoin paranormaalin romanssin ja koska kyseessä oli suomalainen teos. Nuorille tosin suunnattu, mutta niinhän tämän genren teoksista tuntuu suuri osa olevan (saa vinkata niistä aikuisille suunnatuista paranormaaleista romansseista).

Tykästyin heti päähahmo Raisaan sekä hieman myöhemmin Nikoon, jonka kanssa  hän ystävystyy. Sen sijaan alfa-susi Mikael ei minua innostanut, mikä tietysti leikkasi siltä romanssiosuudelta minun kohdallani vähän siipiä.

Tarina kokonaisuudessaan oli kuitenkin mukaansa tempaava ja erityisesti pidin tosiaan siitä, että se sijoittui Suomeen. Tämä sarjan ensimmäinen kirja oikeastaan vasta raotti mysteerien verhoa, joten odotettavaa jäi seuraavien teosten suhteen. Kakkososa onkin nyt itse asiassa joulukuun lukulistalla. Jos se pitää yhtälailla otteessaan, kolmas ja neljäskin kirja varmasti päätyvät ennemmin tai myöhemmin kokoelman jatkoksi.

Tämänkin kirjan kohdalla tunnistin silti valitettavan selkeästi, etten ole enää kohderyhmää. Nuoret hahmot ovat ihan kivoja, mutta kaipaisin ehkä isompaa roolia aikuisille ja sitä aikuisten näkökulmaa. Samaan aikaan tiedostan, että on ihan turha napista tästä, kun itse olen luettavani valinnut. Enkä minä nyt tarkoituksella valitsisi luettavaksi epäkiinnostavaa kirjaa. Kesytönkin oli ehdottomasti lukemisen arvoinen ja tarinatasolla vetoava. Romanssi siinä ei minua jaksanut innostaa, mutten pidä sitä liian suurena puutteena.


Tuulia Aho - Pääsky ja Yötuuli

Luin aiemmin syksyllä saman kirjailijan Kuikansulan, josta tykkäsin kovasti. Se oli omaan maailmaansa sijoittuva fantasiaseikkailu, joka ei kuitenkaan kivunnut liian eeppisiin mittasuhteisiin. Pääsky ja Yötuuli on samaan maailmaan sijoittuva tarina, joka kertoo edellisen kirjan Kuikansulan lapsista. Jälleen kerran tarina muodostui suureksi seikkailuksi, jonka aikana hahmot kasvoivat ihmisinä ja löysivät myös jotain omasta sisäisestä maailmastaan. Maailmanpelastuseen liittyvää eeppisyyttä sen sijaan ei tarvittu, enkä edes jäänyt sitä kaipaamaan.

Kirjan päähahmot olivat yhtä aikaa sekä ihanan että raivostuttavan inhimillisiä. Heitä pystyi ymmärtämään ja aina ei pystynyt vaan teki mieli pamauttaa otsalohko pöydänpintaan heidän puolestaan. Joskus ehkä pieni ravistelu olisi tehnyt hyvää. He olivat siis hyvin aitoja ja juuri siksi niin kiehtovia. Tykkäsin siitä, miten sama hahmo saattoi tosiaan toisena hetkenä ihastuttaa ja seuraavana vihastuttaa. Niinhän se menee oikeidenkin ihmisten kanssa. Taidokasta siis, osaisinpa itse yhtä hyvin.

Sarjassa on julkaistu vielä kolmaskin kirja, Lumen tytär. Se on jo hankittuna ja odottaa lukulistalla omaa vuoroaan. Uskoisin myös sen olevan erittäin miellyttävä lukuelämys.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti