23. kesäkuuta 2015

Ikävä yllätys

Tänään tuli opiston uutiskirje, jossa kerrottiin, että seuraavan lukukauden kurssit on nyt katsottavissa ja ilmoittautuminen alkaa elokuussa. Tietenkin kiireesti menin tutkimaan, miten sitä syksyllä taas opiskellaan.

Ja sitten kävi näin...


Opiskelusuunnitelmissani oli japanin jatkokurssi ja luova kirjoittaminen. Japanin opettajammehan vaihtuu syksyllä, kuten kerroin jo aiemmin. Tämä pelkästään on minulle kova pala, koska uuden opettajan tunneilla en taas saa suutani auki ja taistelen ahdistuksen kanssa, kunnes ehkä huhtikuuhun mennessä olen päässyt asian kanssa sinuiksi.

No, en silti halua japanin opiskelusta luopua, joten kävin katsomassa tarkan ilmoittautumispäivämäärän, kurssin hinnan ja opiskelukerrat. Yksi niistä menee Desucon Frostbiten päälle, mutta se ei ole maailmanloppu. Jos opettaja ei siirrä kertaa (suosittelisin kyllä siirtämään, koska suurin osa ryhmästä on conissa :P), olen sitten silloin pois ja teen hommat kotona.

Seuraavaksi menin tsekkaamaan luovan kirjoittamisen. Syksyn kohdalla tuli ensimmäinen nielaisu, sillä yksi kerta menee päällekkäin japanin kanssa. Ajattelin sen olevan vielä soviteltavissa jotenkin, mutta siirryin sitten katsomaan kevään tunteja. Yhtä kertaa lukuun ottamatta kaikki tunnit menevät japanin kanssa päällekkäin.

Ei siis mitään mahdollisuuksia käydä onnistuneesti molemmilla kursseilla. Vaikka vaihtaisin ruokatauolla ryhmää, ei homma toimisi. Molemmat kurssit kärsisivät poukkoilusta.

Tässä kohtaa on pakko tehdä kipeä valinta. Fakta on, että kirjoitettua saan kotona omalla ajalla. En tarvitse opettajaa ruoskimaan minua eteenpäin. Sen sijaan japanin opiskelu on siinä pisteessä, että ilman opettajaa eteneminen on tuskaisaa. Tarvitsen osaavan ihmisen apua. Ja missään lähialueella ei mene toista samantasoista kurssia, joten vaihtoehtoa ei ole.

Ilmoittaudun japanin kurssille. Muu ei tule kysymykseen. Otan tässä tietoisen riskin, koska ryhmämme toteutuminen on vaarassa. Tarvitsemme lisää opiskelijoita, jotta minimivaatimus edes saadaan kasaan. Jos ryhmä ei toteudu, minulla ei ole kumpaakaan: ei japania, ei luovaa kirjoittamista. Tulee löysäily vuosi ja kielitaito rapistuu. Ahdistava ajatus.

Katsoin vielä toisen kunnan kurssitarjonnan. Luovaa kirjoittamista ja Tarinakertoja -kurssia olisi sielläkin tarjolla. Näissä kursseissa on vain se vika, että ne ovat arki-iltaisin. Edellinen menee joka torstai syyskuusta alkaen ja jälkimmäinen joka toinen maanantai. Ne alkavat sen verran myöhään, että joutuisin töiden jälkeen tappamaan aikaa pari tuntia kaupungilla ja olisin vasta iltaysiltä kotona (toki voin kysyä, saanko tehdä töissä iltaa kyseisinä päivinä, mutta ainakaan maanantaisin se tuskin onnistuu).

Olen aina ollut huono sitoutumaan harrastuksiin, jotka ovat säännöllisesti kerran viikossa. Koen sen rajoittavan vapauttani liikaa. Lisäksi olen maailman huonoin tekemään arki-iltaisin muuta kuin menemään kotiin puuhastelemaan omiani. Pelkään siis, etten jaksa käydä kurssia loppuun ja vien paikan joltakulta, joka olisi jaksanut.

Toisaalta vaakakupissa painaa se, että kyse on kirjoittamisesta. Se on mielekästä ja miellyttävää puuhaa, joten pitkä päivä ja myöhäinen kotiintulo ei välttämättä ole maailman kamalin asia.

Vai onko sittenkin? Jaksaisinko oikeasti?

En tiedä. Onneksi ilmoittautuminen on vasta elokuussa, joten ehdin pohtia asiaa. Tällä hetkellä tekisi mieli vain hakata päätä seinään, mutta ehkä tämä vielä iloksi muuttuu.

2 kommenttia:

  1. Onpa kamala tilanne, sympatiat sinne! :(

    Mutta olet kai ihan oikeassa. Japanin opiskelu vaatii enemmän ohjattua opetusta, kirjoittamisessa voi kehittää itseään myös vertaispalautteella ja kirjoittamalla paljon muutenkin. Riippuu tietenkin kurssin sisällöstä, miten paljon siellä saa palautetta ja kritiikkiä, osassahan pääasiassa vain kirjoitetaan.

    Ehkä tilalle löytyy vielä uusi kirjoituskurssi, joka on fiksumpaan aikaan, tai jokin uusi tilaisuus tulee eteen. Paljon kursseja järjestetään myös etänä, kannattaa tutkia vaihtoehtoja. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep. En sano, etteikö kirjoittamiskurssista olisi hyötyä, kun saa opettajalta opastusta ja tukea ja kurssitovereilta mahdollisesti vielä lisäpalautetta. Antoisaa ja hyödyllistähän se on, mutta ainakin jossain määrin korvattavissa kavereiden ja nettituttujen avulla, kun taas tuo japanin kieli ei minulla päähän jää kaikkine kiemuroineen ilman opettajan selityksiä ja korjauksia.

      Täytyy tosiaan katsella muidenkin paikkojen kurssitarjontaa. Etäopiskelu on myös yksi vaihtoehto, vaikka olen siihenkin vähän huono sitoutumaan :D Mutta ehkäpä jotain minulle sopivaa tosiaan tulee vielä vastaan.

      Poista