8. maaliskuuta 2015

Se kasvaa sittenkin!

Olen kasvattanut hiuksia suurin piirtein vuoden 2010 joulusta, jolloin leikkasin söpön pörrön palaneen ja katkeilleen kuontalon tilalle. Matkan varrella on väriä tullut vaihdeltua, mutta minusta on tullut myös paljon varovaisempi kokeilujeni kanssa... enkä onneksi ole onnistunut tuhoamaan tukkaani uudestaan.

Joulukuu 2010
Huh, näytänpä nuorelta tuossa kuvassa... mutta onhan siitä toki jo jokunen vuosi aikaakin. Tykkäsin tuosta pörröstä todella paljon, vaikken siihen enää halua palatakaan. Viihdyn ehkä lopulta kuitenkin paremmin pitkähiuksisena.

Onnistuin siis keväällä 2010 polttamaan tukkani aika pahasti tehdessäni värinpoiston ja siirtyessäni suoraan sinisestä lähes valkoiseen tukkaan. Kun tähän lisättiin säännöllinen hopeashampoon käyttö (se kuivattaa), ei suunta ainakaan ollut parempi.

Välissä ehdin olla pinkkipää, mutta kyllästyin siihen ja menin vetämään punaisen kestovärin päälle, mikä olikin sitten viimeinen virhe. Väristä tuli oranssi ja hiukset kärähtivät entistä pahemmin. Kampaajalle kävi tie ja reilusti piti lyhentää... ja tuo lyhytkin oli huonokuntoista! Nyt olen sentään jo päässyt noiden töppäilyjen aiheuttamista vaurioista kokonaan eroon.

Viime vuonna kokeilin jälleen sinistä ja kun sitten siirryin siitä pois, pelkäsin samanlaista katastrofia kuin edellisellä kerralla. Onneksi osasin kuitenkin tällä kertaa hoitaa homman fiksummin ja pahoilta vaurioilta vältyttiin. Tällä hetkellä latvoissa on hieman kaksihaaraisia, mutta olen varaamassa kampaaja-ajan lähiviikkoina. Sitten suunnitelmissa ei ole enää radikaaleja muutoksia ainakaan hetkeen, joten uskoisin tukkani olevan turvassa.

18.3.2013
1.3.2015

Kuten kuvista näkyy, väri on taas melkein sama kuin pari vuotta sitten, mutta pituutta on kertynyt reilusti lisää. Toki jälkimmäisessä on kiharat, joten se ei ihan koko totuutta paljasta. Jostain syystä viihdyn nykyisin paremmin kiharapäänä kuin suorilla hiuksilla, mutta mitään permanenttia en toistaiseksi ole uskaltautunut ottamaan. Kurjaa on vain se, että itse tehdyt kiharat eivät tykkää kosteista päivistä (ja niitä on viime aikoina riittänyt!) vaan katoavat huis hemmettiin jo pelkästään töihin kävellessä.

Toinen ongelma nykyisen tukan kanssa on, että sininen meinaa puskea latvoista läpi jo muutaman pesun jälkeen. Tosin sain viime kuussa Crestalta Directionin punaisen värin ja se on nyt kestänyt hieman paremmin kuin esim. Fantasy Color Gloss. Tällä hetkellä neljän pesun jälkeen latva on kylmän liila, mutta sinistä ei vielä näy, kun se aiemmin tuli esiin jo parissa, kolmessa pesussa.

Noista ongelmista huolimatta tykkäilen tukastani tällä hetkellä aika paljonkin. Sininen oli kiva, mutta ehkä se ei kuitenkaan ollut enää minua. Joskus kuitenkin on kokeiltava asioita vain todetakseen, että alun perin olikin ihan hyvä.


Loppuun tällainen hieno kuva, joka oli seurausta selfie-appilla leikkimisestä. En ole vielä oikein sinut sen kanssa, mutta on se silti ihan hauska lelu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti