26. helmikuuta 2015

Turhaketta

Blogikuukausi on ollut hiljainen. Osittain siitä syystä, että olen nyt jostain syystä miettinyt, kannattaako sitä tai tätä juttua julkaista. En tiedä, mistä tämä ongelma yhtäkkiä ilmeni, koska yleisesti ottaen en ole moista pohtinut. Toki aina jonkin verran harkintaa on mukana enkä esimerkiksi punaista kiukkua hehkuessani ala postauksia naputtaa, mutta aiheita en yleensä ole kamalasti karsinut.

Ja miksi pitäisi? Tämä nyt on kuitenkin vain harrastus eikä blogilla ole suurempaa tavoitetta kuin minun viihdyttämiseni. Toki jos joku muu viihtyy siinä sivussa, se on plussaa.

Siispä nyt läjä kaikkea turhaa, mikä on jäänyt julkaisematta... aika pitkälti kuvien muodossa.



Meillä on sisustettu. Ollaan M:n kanssa osteltu coneista hienoja printtejä ja jo jonkin aikaa mietitty, että pelkkä sinitarrakiinitys ei ole oikein kivan näköistä. Siispä vihdoin ostettiin kehykset printeille ja laitettiin seinälle appivanhempieni suosiolla avustuksella. Osataan siis kyllä hakata naula seinään tai laittaa ruuvi, niin uusavuttomia ei olla, etteikö tuo onnistuisi. Tarvittiin kuitenkin betoniseinään tempsivää poraa ja sellaista ei tästä taloudesta ainakaan vielä löydy. Apelta onneksi löytyy ja kuvat saatiin ripustettua.

Ja kuten nyt pelaajilta ja animefaneilta voi odottaa, eivät seinille laitettavat taideteokset oli siitä perinteisemmästä päästä vaan jotain ihan muuta. Olen näistä todella innostunut, parhaita sisustuksellisia hankintoja hetkeen!



Hankin myös puhelimeeni selfien ottamiseen tarkoitetun sovelluksen. Kaikkeen sitä ihminen sortuukin. Viime aikoina olen ollut niin nuukahtanut, etten ole juuri kuvia jaksanut räpsiä, mutta olen sentään testannut sitä. Ekassa kuvassa on selfiesovelluksen jälkeä, jälkimmäisessä puhelimen tavallisella kamerasovelluksella napattu kuva. Selfiekuva on laadullisesti niin paljon terävämpi, että epäilenpä, ettei tuo kamerasovellus syystä tai toisesta ota kaikkea irti puhelimen tehoista...

Mutta juu, en usko, että sovelluksen myötä alkaa mitään kamalaa selfiespämmiä tulla koko blogin täydeltä. Tykkään kyllä omaa naamaa kuvata (ja tein sitä jo vuosia, ennen kuin mistään selfieistä edes puhuttiin), mutta ei sitä nyt ihan joka välissä jaksa kuitenkaan.

Sitten turhuuksien turhuus, siiderilasi!

En enää edes muista, miksi tämän kuvan olen räpsäissyt, mutta niin se vain puhelimen uumenista löytyi. Kyseessä taisi olla ilta, jolloin kovin teki mieli sekä siideriä että vaahtokarkkeja, joten päätin sitten yhdistää molemmat leffan katselun lomaan.

Oli tuo kyllä hyvää, varsinkin ne siiderissä uiskennelleet vaahtokarkit. Ja mooglelasi on tietenkin paras, vaikka sen joutuukin tiskaamaan käsin. En uskalla laittaa sitä koneeseen, koska pelkään kuvan menevän piloille. Haluan tämän säilyvän käytössä mahdollisimman pitkään.

Kyseinen lasi lähti siis mukaan ensimmäiseltä Japanin reissultamme, häämatkalla ostimme myös miehelle vastaavan, mutta cactuarin kuvalla. Jos siideriä satutaan juomaan, niin monesti sitten valitaankin juuri nämä lasit siihen käyttöön. Eivät siis kuulu arkikalustoon vaan pieneen juhlahetkeen. Useimmilla kai on vähän toisenlaiset juhlalasit, mutta meistä nämä ovat oikein sopivat. Toki viini sitten juodaan ihan viinilaseista eikä niitä olla ainakaan vielä löydetty peliteemalla vaan on jouduttu tyytymään ihan perinteiseen Iittalaan.


Vanhempieni toinen kissa, Iines. Oltiin siellä kylässä ja yritin saada mokomaa menemään ympyrään istumaan, kun olin jostain netin syövereistä lueskellut kissojen tekevän niin. Hienon ympyrän minä Iinekselle tein, mutta vanha rouva päätti kuitenkin vain mennä pöydälle makaamaan. Nostin Iineksen kyllä kertaalleen ympyrän viereen, mutta se vain nuuhkaisi nauhaa ja karkasi takaisin pöydän päälle. (Ehkä olisi pitänyt tehdä ympyrä pöydälle?)

Tällaisia turhia juttuja on mielessä pyörinyt ja kaikista olen melkein lähtenyt postausta kirjoittamaan. Sitten ne postaukset on kuitenkin jääneet juurin turhuutensa vuoksi. Kaikkien kiusaksi päätin nyt silti yhdistää tämän kaiken yhdeksi isommaksi turhuuksien turhuus -postaukseksi. Olkaa siis hyvät!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti