28. heinäkuuta 2014

Tukholma 2/4

Ensimmäinen yö paljasti, että hotellissa oli aika kuuma, kun ikkunoita ei voinut katuhälyn takia pitää auki. Noh, sitä osasi toisaalta odottaa, kun kyseessä oli kaupungin keskusta ja vanha rakennus. Ei sinällään valittamista, vaikka vähän hikistä olikin.

Kampesimme itsemme aamupalalle vasta yhdeksän jälkeen. Aamupala yllätti kaikin puolin positiivisesti monipuolisuudellaan. Pystyin helposti kasaamaan karpin kokonaisuuden ja syömään silti monenlaista (eikä esim. tarvinnut elää pelkällä pekonilla). Teevalikoima oli ainoa kehnous ja M ei oikein välittänyt espressosta, jota oli tarjolla tavallisen kahvin sijaan. Kuulemma edellisen päivän sähkökatko oli aiheuttanut kahvin puutoksen... miten? Sitä en ymmärrä.

Aamiaisen jälkeen vyöryttiin vielä hetkeksi huoneeseen lepäilemään, ennen kuin lähdettiin seikkailemaan metrolla Tukholman luonnonhistoriallista museota kohti. Se oli kohteistamme kaukaisin ja metrollakin matkaan meni sellaiset 15-20 minuuttia. Ei haitannut, metrotunnelissa ja metrossa oli mukavan vilpoista toisin kuin ulkona.

Kyseinen museo oli myös ainoa kohde, jossa ei suomea kuultu juuri ollenkaan, englantia kylläkin. Ehkä suomalaiset turistit eivät ole löytäneet sitä? Suosittelen kyllä lämpimästi hakeutumaan sinne, jos luonto, luonnonilmiöt, evoluutio yms. kiinnostavat. Meillä meni rattoisasti koko sunnuntaipäivä kyseisessä museossa eikä edes tehnyt tiukkaa. Tylsiä hetkiä ei ollut, mutta jalat kyllä anelivat armoa.





Kuten kuvista näkyy, museo on jo ulkoisestikin näkemisen arvoinen vanha rakennus. Se oli kooltaan valtava, joten sisältöäkin riitti. Töhmelsimme toki heti alkuunsa ja avasimme vissypullon lippuja jonottaessa. Se tietenkin kuohahti ihanasti päälle, kun oli laukussa hölskynyt... eikä siinä kaikki. Heti episodin jälkeen huomasin, ettei kyseisessä tilassa olisi saanut syödä tai juoda mitään. Noh, tyhmän turistin leima otsaan samantien.

Saimme liput ja keskustelimme tovin myyjän kanssa Cosmonova-teatterin elokuvista. Museossa on siis elokuvateatteri, jossa näytetään museon aiheeseen liittyviä kolmen vartin elokuvia. Saimme kuulla, että normaalin 100 kruunun sijaan saamme elokuvalipun 50 kruunulla, jos käymme samana päivänä katsomassa sen. Jäimme pohtimaan asiaa, sillä vain osa elokuvista vaikutti kiinnostavilta emmekä tienneet, miten kauan olisimme museossa.

Myös vessassa poiketessa sattui hauska tapaus. Olin pesemässä käsiäni, kun yhtäkkiä kuuluu takaani pikkutytön ääni: "Jag heter X. Vad heter du?" Käännyin ihmettelemään, puhuiko noin 6-vuotias tyttö minulle, mutta eipä siellä muitakaan ollut. Yritin ruotsiksi selittää, etten puhu ruotsia, mutta eihän tyttö tietenkään sitä uskonut vaan jatkoi kyselemistään. Yritin myös sanoa saman englanniksi, mutta selvästikään tyttö ei vielä kieliä osannut. Kerroin lopulta nimeni, mistä tyttö innostui lisää ja jatkoi selostustaan, kunnes hänen äitinsä ilmestyi kopista ja kielsi vieraiden häiritsemisen :D















Kiersimme ensin yläkerran. Ensimmäisenä vastaan tuli väliaikainen näyttely petolinnuista. Henkilökohtaisesti en ole aiheesta niin kovin kiinnostunut, mutta täytetyt linnut olivat kyllä vaikuttavan näköisiä. Silmäilin myös opastekylttejä, mutten jäänyt lukemaan niitä kovin tarkasti.

Seuraava näyttely kertoi ihmisestä. Ihmistä oli mm. vertailtu eri eläimien kanssa, mutta lisäksi käytiin läpi sikiön kehitystä, aistien toimintaa, tunteita yms. Näyttely oli erittäin kattava ja monipuolinen eikä noista kuvista saa siitä edes kunnollista käsitystä. Se oli myös hyvin lapsille soveltuva, koska monia asioita pääsi itse tekemään ja kokeilemaan. Tosin edellytyksenä on, että lapsi osaa jonkin verran ruotsia tai englantia, ihan suomen kielellä ei noista päässyt perille. Ruotsalaislapset näyttivät viihtyvän näyttelyssä erittäin hyvin, mikä toki näkyi sitten jonkin verran myös melutasossa.

Siirryimme dinosaurusnäyttelyyn, jossa oli jonkin verran dinosauruksien luita, mutta myös erilaisia dinosaurushahmoja. Parhaiten jäi mieleen T-Rexin jalka, jonka vieressä tuli poseerattuakin ihan kokosuhteen hahmottamiseksi. Lisäksi tykkäsin kovasti nukkuvasta dinosauruksesta, jonka vieressä oli kyltti "Älä herätä minua, olen nukkunut 65 miljoonaa vuotta". Säikähdin kyseistä liskoa, kun se yhtäkkiä alkoi henkäillä kesken uniensa :D

Yläkerrassa oli myös vedestä, vedenalaisesta elämästä ja kivistä ja mineraaleista kertovat näyttelyt. Nämä eivät taas ihan osuneet omiin kiinnostuksen kohteisiin, mutta eivät missään nimessä olleet tylsiä. Vesinäyttelyn kiinnostavin osuus oli tietoisku siitä, miten paljon, missäkin ruoka-aineessa on itse asiassa vettä. Harmillisesti nämä eivät kuitenkaan jääneet mieleen joitain yksityiskohtia lukuun ottamatta, esim. tomaatti on lähes kokonaan vettä.

Yläkerran jälkeen lunastimme ensimmäisen Cosmonova-lippumme elokuvaan nimeltä Sea Rex 3D. Nihkeilin vähän 3D:tä, mutta kerrankin lasit pysyivät hyvin päässä, koska penkit olivat suunnattu puolimakaavaan asentoon. Harmillisesti ei tajuttu pyytää kuulokkeita, joten saatiin selostus ruotsiksi, mutta omaksi hämmästyksekseni ymmärsin siitä vähintäänkin pääpointit. Hienot yksityiskohdat toki menivät ohi. Passiivinen ruotsin osaamiseni on siis ihan hyvällä tasolla, vaikkei puhuminen sujukaan.

Sea Rex oli mielenkiintoinen elokuva meridinosaurukista. Univelka painoi tosin hieman päälle ja jouduin valitettavasti taistelemaan nukahtamista vastaan. Se ei silti johtunut elokuvasta vaan yhdestä lähes unettomasta yöstä, jota ei yksillä yöunilla korvattu, ja pimeydestä, joka laukaisi kunnon koomaefektin.

Leffan jälkeen poikkesimme kahville. Pikkuisen reilulla kympillä saimme M:lle kahvia, minulle teetä, kummallekin vettä sekä palan mutakakkua ja viinerin. Mutakakku luonnollisesti minulle. Se oli aika tujua, mutta erittäin hyvää. Vesi tosin tuli sen jälkeen tarpeeseen.

Kahvitauon jälkeen oli vuorossa alakerran kiertely...
















Kiersimme ensin sääilmöitä käsittelevän näyttelyn. Valitettavasti siellä kaikki tekstit olivat ruotsiksi enkä jaksanut niitä ryhtyä lukemaan. Kävimme kuitenkin katsomassa ilmastonmuutosta käsittelevän lyhytelokuvan, josta ymmärsin suurimman osan (vähänkö olen loistava ruotsissa ;D). Näyttelyssä oli monenlaista sääasiaa, mm. trompi- ja pilvikoneet.

Jatkoimme matkaa näyttelyyn, jossa oli esitelty sekalaisia eläimiä. Kiinnostavimmat näistä olivat ehkä norsun luuranko ja perhosseinä. Kävimme kuitenkin näyttelyn aika pikaisesti läpi, koska täytetyt eläimet eivät niin paljon kiinnostaneet, ja jatkoimme matkaa arktisia alueita esittelevään näyttelyyn. Siellä huomioni veivät välittömästi valaiden luurangot. En muista enää, mikä oli mikäkin, mutta niitä tuli tuijoteltua pitkään. Niin isot eläimet ovat vaikuttavia, vaikka esillä olisi pelkkiä luita. Näyttelyssä oli myös luita ja hetuloita, joita pääsi ihan luvan kanssa hiplaamaan. Se oli hienoa se.

Tästäkin näyttelystä löytyi myös täytettyjä eläimiä, joista keisaripingviini ja jääkarhu hämmästyttivät koollaan. Olin kuvitellut kummankin hieman pienemmäksi. Mursukin oli aika jyhkeä kaveri.

Kiersimme vielä ihmisen historiaa käsittelevän näyttelyn. Sieltä sai todella huonosti kuvia, sillä valaistus oli vähän turhankin pimeä. Mielenkiintoinen se oli joka tapauksessa. Esillä oli tietoa eri apinoista ja yleisesti ihmisen sukupuusta sekä eläimistä, jotka elivät kivikaudella samaan aikaan kuin ihmiset. Esimerkiksi näyttelyssä oli mammutin luuranko, joka oli vähintään yhtä vaikuttava kuin norsukin.

Alakerran kierrettyämme totesimme kellon olevan puoli viisi iltapäivällä. Päivän kiinnostavin elokuva alkoi viideltä. Olimme ajatelleet, ettemme ole niin myöhään museossa, mutta puolen tunnin odotus ei kuulostanut pahalta. Siispä ostamaan toisia leffalippuja. Näistä ei enää saanut yhtä paljon alennusta kuin edellisistä, mutta saimme ne silti 90 kruunulla kappale ja tällä kertaa tajusimme ostaa kuulokkeetkin, joten saimme kuunnella selostuksen englanniksi. Se oli hyvä, sillä aiheena oli maailmankaikkeus. En usko, että olisin ruotsiksi kovin paljon siitä ymmärtänyt.

Elokuvan nimi oli Hidden Universe ja siinä käytiin tiivistetysti läpi koko tämän hetken tunnettu maailmankaikkeus. Aika paljon oli tuttua asiaa, mutta myös jotain uutta. Tykkäsin elokuvasta todella paljon, vaikka taas meinasi väsymys iskeä pimeydessä päälle. Onneksi kuitenkin pysyin hereillä enkä missannut mitään :)

Leffan jälkeen kello olikin jo vähää vaille kuusi. Oltiin ajateltu museon jälkeen tsekata Åhlens, mutta tavaratalo meni sunnuntaina kiinni jo seiskalta, joten päätimme jättää välistä. Sen sijaan hurautimme metrolla keskustaan ja marssimme syömään Jensen's Bøfhusiin, jonka olimme edellisenä päivänä bonganneet. Söimme Tanskan reissulla saman ketjun ravintoloissa kahtena päivänä ja olimme erittäin tyytyväisiä eikä nytkään tarvinnut pettyä. Netissä on kuulemma napinaa tämän ravintolan ruoista, mutta itse olin tyytyväinen. Salaattiahan annoksiin ei sisälly... ehkä siinä syy napinaan? 

Tilasin Jensen's fitness steakin eli ison häränpihvin kasviksilla ja sain kyllä mahani täyteen. M taisi syödä jonkin viskikastikeella höystetyn häränpihvin ranskalaisilla eikä hänkään valittanut. Hyvää oli. Jos vielä tulee Tukholmaan tai Köpikseen mentyä, varmasti käyn uudestaan. Saisi tulla Suomeen kyseinen ketju ;D

Hyvin väsyineinä, mutta tyytyväisinä metroilimme takaisin hotellille. Ilta vierähti kylpyillessä ja matkapäiväkirjaa raapustaessa. M luki sillä välin SAO-kirjaa. Unille mentiin ihan suhteellisen ajoissa, koska seuraavana päivänä oli tiedossa herätys jo kasilta.

2 kommenttia:

  1. - Oi jestas, vähänkö näyttää mielenkiintoiselta! Pakko itekkin jossain vaiheessa päästä käymään :D.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa käydä. Näkemisen arvoinen paikka eikä edes mikään kamalan kallis :)

      Poista