13. toukokuuta 2014

Keljuttaa mm. kaikki

Nyt jo kaduttaa, että lupasin postata jotain jokainen arkipäivä tällä viikolla. Oli nimittäin täyden työn takana saada avattua koko Blogger. Viime yönä luin puoli kahteentoista ja senkin jälkeen vielä pyörin pitkään sängyssä. Herätyskello olisi soinut 5:30, mutta jostain käsittämättömästä syystä heräsin jo 5:18.

Oli jokseenkin haasteellista raahautua töihin, vaikka ilman kelloa heräsinkin. Alkuperäinen ajatus oli, että kävelen kauemmalle pysäkille, jotta pääsen bussilla seiskaan. Laiskuus iski, kun tajusin, että joutuisin lähtemään kävelemään sinne samaan aikaan, kun toinen bussi menee melkein kotioven kohdalta. Tästä syystä olinkin sitten jo 6:45 tuijottamassa näyttöä töissä. Näin taidan tehdä myös huomenna ja torstaina, koska kävely ei napostele heti heräämisen jälkeen.

Päivä oli raskas, mutta se tuntui menevän nopeasti, kun yhdeksän jälkeen lähdin toiselle puolelle kaupunkia palaveeraamaan ja palauduin sieltä vain puolta tuntia ennen päivän seuraavaa palaveria. Meni vielä puoli tuntia ylitöiksikin, kun tuo jälkimmäinen venähti. Sitten vain äkkiä kotiin kaatosateessa. Nopein (yli)työpäivä ikinä.

Täällä kotona onkin sitten jumiteltu. Tein koko illan hattua, jonka aloitin eilen. Sain sen miltei valmiiksi, vain punainen kangassuikale puuttuu, koska tajusin, ettei minulla ole sellaista. Pitänee ostaa pieni huivi. Hatusta ei tullut niin hieno kuin olisin toivonut, mutta onpahan tehty. Tällä hetkellä suhtautumiseni koko pukuun on, että paskaahan tästä tulee, mutta tulkoon. Välillä mietin, miksi vaivaudun, kun jälki ei ole niin hyvää kuin haluaisin... vaikka yritän tosissani. Mutta kun tykkään cossaamisesta kuitenkin. Pitäisi ehkä siirtyä ostopukuihin x)



Kuvien laatu ei loista, mutta koettakaa kestää. Hattu on siis muuten ihan ok, mutta tuosta yläosan kultaisesta jutusta ei tullut kovin kaunista. Päädyin tekemään sen lopulta solumuovista, joka oli aivan tuska ommella hatun huipulle. Lisäksi jouduin tunkemaan hatun sisustankin täyteen solumuovia, sillä se muuttui liian painavaksi eikä pysynyt enää omillaan pystyssä -___-;;

Tosiaan tästä on sellainen fiilis, että hevosetkin nauraa. Ehkä yritän fiksata tuota vielä, mutta en lupaa mitään. Motivaatio ei nyt ole kohdillaan.

Minun oli tarkoitus myös leikata kankaat muita juttuja varten tänään, mutta en jaksanut. Väsyttää liikaa ja selkää särkee hatun työstämisestä. Taidan vain jumittaa loppuillan ja odottaa, josko M laittaisi vielä viestiä.

Huomenna on vähän toisenlaista ohjelmaa luvassa. Töissä olen sieltä varttia vaille seiskasta johonkin kolmen pintaan. Sen jälkeen pitäisi treffata äiti kaupungilla, käydä parissa kaupassa ja syömässä. Tuon jälkeen minun on vielä kipitettävä Suomalaiseen kirjakauppaan ostamaan kontaktimuovia ja hakemaan paketti postista. Veikkaan, että olen kotona vasta joskus seitsemän pintaan, joten en aio huomenna ryhtyä isompiin urakoihin.

Jos vain jaksan, leikkaan kankaan huomenna ja silitän kaikki yksittäiset osat valmiiksi, jotta ne on loppuviikosta helppo ommella yhteen. Huomaan taas tarkoituksella vältelleeni ompelukoneen esille ottoa. Sen sijaan olen tehnyt kaikki jutut, mitkä on joko ommeltava käsin tai jotka sisältävät jotain muuta askartelun tapaista. Jotenkin nyt ahdistaa sulkeutuminen ompeluhuoneen nurkkaan nyhräämään koneen ääreen. Tässä olohuoneen sohvalla väkertäessä on mukavampi fiilis.

Menee vähän angstikseksi tämä postaus. Edelleenkään olo ei ole paras mahdollinen, kun univelka painaa ja mieli on muutenkin maissa. Mutta kaipa tämä viikko joskus loppuu ja silloin toivon mukaan cossit ovat valmiina.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti