23. toukokuuta 2013

Pariisi: Päivä 3

Lauantai ei sään puolesta luvannut paljon parempaa, mutta siitähän emme toki välittäneet. Aamiaiselle könysin polvi kipeänä särkylääkkeen voimin. Ja siitä matka jatkui metrolla katakombeille, jonne saavuimme vähän reilut puoli tuntia ennen avaamista.

Jonotus oli jokseenkin tylsää ja kesti 1 h 45 min. Tosin jalan kannalta se oli jopa yllättävän miellyttävää. Seisoskelu ei vielä tuolloin tuntunut raskaalta ja paikalla ollessa polvi ei kipuillut. Kaiken kaikkiaan jonotus siis sujui yli odotusten.

Tapoin aikaa kuvaamalla puluja :D

Jännittävä käytävä

Mielenkiintoinen ja hieno kaiverrustyö käytävän varrella


Toivomuskai... lähde?

M esittämässä toivomusta

Hienoja pylväitä

Vielä hienompia pääkalloja

Katakombit olivat se nähtävyys, jota reissulta odotin eniten (friikki?). Olin siis erittäin iloinen, että niihin päästiin, vaikka jonottamaan joutui aika pitkään. Olisin kuitenkin halunnut tutkia käytäviä laajemmin, mutta alue, jolle pääsi oli varsin rajattu. Katakombeissa vaeltaminen on kuulemma laitonta ja seurauksena on 100 euron sakko. Tunneleita Pariisin alla on 300 kilometriä eli tuo parin kilsan matka oli ihan mitätön pikkuvaellus. Harmi, etteivät loput ole turisteille auki.

Mielikuvitusta tuo vähäkin kyllä alkoi kutkuttaa. Saa nähdä, poikiiko se mitään myöhemmin. Jännä paikka joka tapauksessa. Suosittelen tutustumaan, jos ihmisen luut eivät herätä suunnatonta puistatusta.

Seuraavaksi suunnistimme sitten katsomaan Riemukaarta. Ja todellakin vain katsomaan. Hetken ajattelimme ylös kapuamista, mutta minulle se olisi ollut käytännössä mahdotonta kipeällä jalalla... ja toisekseen se maksoi vähän turhan paljon. Täytyy myöntää, että minua olisi harmittanut suunnattomasti, jos muut olisivat lähteneet ylös ja olisin joutunut jäämään alas odottamaan. Okei, itsekästä, mutta fiilikselle ei voinut mitään.

Ja siinä näkyy koko komeus :)
Kaaren alla...

Kaunis patsas

Toinen patsas ja kaksi patsastelijaa sen edessä

Kaaren ympärillä oli valtava liikenneympyrä, jossa säännöt näyttivät poikkeavan melkoisen paljon suomalaisista vastaavista.

Emme loppujen lopuksi viettäneet Riemukaaren luona mitenkään erityisen pitkää aikaa, kunhan nyt vähän kävimme pällistelemässä. Aurinko porotti kirkkaasti ja häikäisi todella paljon, mutta tuuli oli silti niin viileä, että ilman takkia meinasi palella.

Metroilimme Louvreen, mutta sinnekään emme menneet sisälle. Museo olisi kyllä kiinnostanut, mutta emme olisi ehtineet kiertää siellä luultavasti edes puolia yhden iltapäivän aikana. Toisekseen minun jalkani ei olisi kestänyt siellä vaeltamista niin kiehtovaa kuin se olisi ollutkin. Kävimme siis vain kurkkimassa ikkunasta sisään ja nautiskelimme sisäpihalla istuskelusta.

Patsaita ikkunan läpi kuvattuna

Mielenkiintoinen patsas

Sisäpihaa

Kuuluisa lasipyramidi

Kaunis suihkulähde

Louvrea seurasi metromatka Les Hallesiin, jossa oli loputon määrä vaatekauppoja ja kahviloita. Miehet eivät yllättäen olleet kovin innoissaan käänteestä ja linnoittautuvatkin Starbucksiin, kun me kiertelimme naisporukassa katselemassa tarjontaa. Itse en ollut järin innoissani puuhasta, vaikka uudet vaatteet ovat aina kiva juttu. Jalka vain vastusti kauppamaratonia hyvin vahvasti.

Mukaan lähti joka tapauksessa pari paitaa. Olisin halunnut yhdet farkutkin, mutta sopivaa kokoa ei osunut kohdalle. Harmillista sinänsä.

Kauppojen jälkeen oli pakko vetäytyä hotellihuoneeseen lepuuttamaan koipea. Pari tuntia myöhemmin kävimme vielä syömässä iltapalaksi crepet, jotka paljastuivat varsin jättimäisiksi. Niiden jälkeen olikin mukava löhötä kirjan kanssa kylpyammeessa ja lueskella kirjaa ennen nukkumaanmenoa.



2 kommenttia:

  1. Oi! Katakombit kiinostaisivat itseänikin. Olisi melkoisen inspiroivaa (ja vähän pelottavaakin) kierrellä niissä ihan itsekseen... Harmi kun olivat suljettuja, varmaan olisi kysyntää pidemmällekin kierrokselle. Toisaalta omille teilleen livahtelevat (ja eksyvät) turistit ja ilkivalta lienevät riskejä..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Epäilemättä olisivat melkoinen riskitekijä. Lisäksi luin jostain, että katakombeissa harrastetaan huumekauppaa, joten siinäkin mielessä on vähän vaarallista liikkua luvattomasti... tiedä keneen törmää.

      Kuulin myös huhuja laittomista kiertokävelyistä, joilla pääsisi laajemmalle kierrokselle... mutta en tiedä, uskaltaisiko sellaiselle osallistua, vaikka sattuisi törmäämäänkin :D

      Poista