31. maaliskuuta 2013

Pääsiäistä

Ihan huvikseni lueskelin viime pääsiäisen ajan postauksia. Yllättäen tuli vietettyä juhlaa aika samoissa merkeissä taas. Olemme siis M:n vanhemilla, kuten viime vuonnakin. Ja kävimme eilen leffassa. Viimeksi tosin leffassa käynti suoritettiin vasta pääsiäissunnuntaina. Silloin kävimme tuijottelemassa Iron Skyn, tällä kertaa oli vuorossa Mahtava Oz, joka ei kylläkään ollut niin mahtava. Ihan katsottava raina kuitenkin, vaikkei ehkä omalle suosikkilistalle päässyt.

Tulimme tänne perjantaina, jolloin syötiin juhla-ateria koko porukan kesken. Myös M:n mummo oli paikalla. Tuli sitten toista kertaa elämässäni popsittua lammasta ja hyväähän se oli. Lapsuuden perheessäni lammas ei kuulunut ruokalistalle, enkä itse asiassa edes tiedä, mikä siihen on syynä. Ehkä vanhempani eivät pidä sen mausta?

Perjantai-ilta ja lauantaiaamupäivä menivät mukavasti, kun tutkailin hääpukuvaihtoehtoja ja etsin sopivaa valokuvaajaa. Edellisestä on nyt jokin haisu, jälkimmäisestä sen sijaan vielä ei. Löysin kyllä kaiken maailman hääkuvapaketteja alkaen 400 euroa, mutten ajatellut ihan sellaisia summia kuvaukseen sijoittaa. Meille riittää ihan potretti, digikuvat ja kiitoskortit. Eiköhän sellainenkin setti ole ihan saatavilla, mutta ilmeisesti nyt on muodissa häiden dokumentointi morsiamen pukeutumisesta pikkutuntien riekkumiseen asti, kun sellaisia paketteja kovasti kaupustellaan.

Muuten ei ole tullut ihmeitä puuhattua. Hieman olen pelaillut FFV:tä veljesten tahkotessa Civilisationia, Terrariaa ja Tomb Raideria. Eilen tosiaan kävimme leffassa ja sen jälkeen oli vuorossa saunominen, tacot ja tv:n tuijottelua. Itse tosin lueskelin lähinnä kirjaa, kun Yle Leaks ei jaksanut niin kamalasti kiinnostaa.

Tänään on tarkoitus lounaan jälkeen suunnistaa kotiin, missä varmaankin pelimaratoni jatkuu. M luultavasti pelailee Ni no kunia ja itse ajattelin jossain välissä huitaista Zodiac Job Systemin loppuun. Tarkoitus olisi myös ehtiä hieman kirjustelemaan jotain, tosin Kristallimaailman Awards-asiat painavat päälle, joten en tiedä, miten hyvin ehdin.

Ai joo, se pitää vielä mainita, että kävimme vähän shoppailemassa eilen ennen leffaa. Tuli sitten tilattua tummanruskea nahkasohva rahilla. Toimitusaika on tosin kuusi viikkoa, joten ihan vielä ei vanhasta sohvasta eroon päästä. Se alkaa olla aika ikävä istua, mutta ehkä sen kestää, kun tietää, että hyvä on tulossa tilalle. Sitten tarvittaisiinkin enää jalkalamppu, sohvapöytä ja verhot... ja epäilemättä keksimme aika monta muuta asiaa, kun nuo on hankittu. Sisustamisen kanssa ei kai koskaan voi tulla valmista.

Mutta niin, viikonloppu on ollut oikein mukava tähän asti ja uskon sen sellaisena myös jatkuvan. Olen ehkä vähän sohvaperuna, mutta toisaalta en kaipaa ihmeempää riekkumista missään. Pelaaminen, leffojen yms. tuijottelu ja muu vastaava on loistavaa puuhaa, kun seura on hyvää. Sellaisia vapaita lisää, kiitos <3

29. maaliskuuta 2013

Pukupulmia

Ei, tämä ei ole juttu cosplaysta, mikäli joku sitä pelkästi. Tämä on tarinointia toisesta sellaisesta aiheesta, johon epäilemättä moni vielä kyllästyy :P


Ongelman ydin tai oikeastaan aihe on hääpuku, sen hankinta tai valmistus. Monia muita kun kuuntelee, tulee olo, että olen jo auttamattomasti myöhässä. Jo kihloihin mennessä olisi pitänyt olla nämä asiat selvillä eikä vasta nyt alkaa pähkäillä. Reilut puoli vuotta on liian vähän aikaa *lisää tähän suunnaton hysteriakohtaus*

Minä en vain ole sellaista tyyppiä, että haluaisin niin sanotusti hössöttää häistä. Kyllä, kyseessä on tosi tärkeä päivä, mutta sen päivän seuraus on se huomattavasti merkityksellisempi juttu. Häät ovat kiva asia, avioliitto on kuitenkin homman pointti. En siis edes halua kiipeillä yhden päivän takia seinille, vaikka jotkut tuntuvat yrittävän lietsoa paniikkia.

Hössötyshaluttomuudestani huolimatta tahdon puvun, joka näyttää minulta. Pukuilu on ollut minulle juttu lapsesta asti eivätkä omat häät tee tässä poikkeusta. Juhlat saavat olla pienet, minulle olisi periaatteessa riittänyt käväisy maistraatissakin, mutta hääpuvusta en luovu. Se on saatava.

Painin tässä nyt mittatilauspuvun, valmispuvun ja itse tehdyn puvun välillä. Kaikissa on hyvät ja huonot puolet.

Mittatilauspuku:
+ taatusti omien mittojen mukainen
+ juuri sellainen kuin itse haluaa
+ osaava suunnittelija ja ompelija hoitaa työn
- hinta on korkea
- ehtiikö puvun varmasti saada, kun aikaa on vain 7 kuukautta?

Valmispuku:
+ puvun saa varmasti lyhyemmälläkin varoitusajalla
+ puvun voi halutessaan vuokrata
+ hinta ei ole niin korkea kuin mittatilaustyössä
- valikoimassa ei välttämättä ole juuri sitä, mitä kaipaan
- puvun hintaa voi nostaa siihen tehtävät muokkaukset, kun en kuitenkaan mene standardikokoon

Itse tehty puku:
+ omien mittojen mukainen
+ saa sellaisen kuin itse haluaa, tosin omien kykyjen rajoissa
+ hinnassa saattaa säästää jonkin verran
- epäonnistumisen mahdollisuus
- entä, jos aika ei riitäkään?

Päätä tuosta nyt sitten, mitä oikeasti kannattaisi tehdä. Aika pian päätös on kuitenkin tehtävä, koska puvun hankkiminen kaikilla tavoilla vie oman aikansa.

Pari päivää sitten selailin myös nettikauppoja. Törmäsin pariin aivan ihanaan pukuun, joista olisin voinut ottaa suoraan kumman vain. Valitettavasti puvut olivat kiinalaisissa nettikaupoissa, joilla on kummallakin kyseenalainen maine. Puhuttiin huonoista ompeleista, laaduttomista kankaista, hitaasta toimituksesta yms. Ei siis kuulosta lupaavalta.

Kumpaakin pukua markkinoitiin lolita-mekkoina, joten seuraavaksi aloin kahlata läpi lolita-brändiliikkeitä löytääkseni vastaavia. Kippaskappas, ei tarjonnassa tietenkään ollut mitään sellaista. Yksikään brändipuku ei muistuttanut edes etäisesti noita kahta, joihin oikeasti rakastuin. Brändiliikkeestä olisin uskaltanut tilatakin (vaikka hintaa olisi ollut tietenkin enemmän), mutta mitä sattuu laatua myyvästä putiikista en hääpukuani tilaa. Sama koskee eBayta. Siellä on yhtä sun toista tarjolla, mutta laatu epäilyttää. Cosseja yms. tilatessa asia ei ole niin justiinsa, mutta nyt haluan oikeasti hyvän puvun... mutta en silti halua upottaa siihen samanlaisia summia kuin esim. häämatkaan tulee menemään.

Täytynee siis jatkaa surffailua... jos vaikka löytäisi jonkin vastaavan puvun, mutta luotettavammalta myyjältä. Yksi vaihtoehto tosiaan myös on, että teen puvun itse. Pitäisi vain löytää sopivat kaavat, joista muokkaamalla saisi oikeanlaisen kokonaisuuden. Olen kaavoittanut pukuja itsekin, mutta tässä kohtaa en ehkä luottaisi taitoihini ihan niin paljon.

Eilen kävin kangaskaupassa ihmettelemässä. Sieltä löytyikin sopivaa satiinia hintaan 11,90 euroa per metri. Myyjä laskeskeli, että tarvitsisin kangasta yhteensä 10 metriä. Siihen päälle tulisi sitten vuorikangas (2,5 m ja 9,90 euroa / m), tylliä (2 euroa / m, määrää ei kuulemma voi ennakoida), langat ja vetoketju. Ehkä vähän alle 200 eurolla siis päästäisiin.

Selasin myös kaupassa olevat kaavat läpi, mutten löytänyt sopivia. Luultavasti ne pitäisi yhdistää vähintään kahdesta eri kaavasta. Ihan tyhjästä en uskall yrittää kaavottaa tätä pukua.

Mutta niin, en tosiaan vielä ostanut kankaita. En ole päättänyt ylipäätään, mitä teen pukuasian suhteen. Aika pian se päätös pitäisi tehdä kuitenkin. Kaash.

Väreinä olen joka tapauksessa miettinyt puna-valkoista, musta-valkoista tai musta-hopeista kokonaisuutta. Täysin valkoisissa minua ei tulla näkemään, ellen saa pahaa mielenhäiriötä. Huntua en myöskään halua, mutta tiara voisi olla kiva.

Tyyliltään puku voisi muistuttaa tätä. Vinkkejä siis otetaan vastaan ;D

Tämä on tosiaan sellainen juttu, joka varmasti pyörii puheissa nyt hyvän aikaa ja vie myös resursseja cossauspuolelta... erityisesti, jos päädyn puvun tekemään itse. Ja vaikken tekisikään, syö puku joka tapauksessa rahavarani (+ sitten on niitä muita hääkustannuksia), joten cossipuolella lienee hiljaisempaa kuin alun perin tälle vuodelle suunnittelin. Tämä on kuitenkin  minulle sen verran tärkeä juttu, ettei menetys tunnu isolta.

27. maaliskuuta 2013

Isojen juttujen äärellä

En tiedä, ovatko nämä asiat kaikille muille päivänselviä, mutta itse olen ainakin oppinut paljon uutta tässä lähiaikoina. Siis naimisiin meneminenhän on yksi tavallisimmista asioista tai ainakin monet sitä tekevät, joten sen pitäisi olla aika yksinkertaista ja helppoa. Tällä hetkellä ei kuitenkaan siltä tunnu.

Ainakin kaikenlaista järjestettävää, tehtävää ja päätettävää riittää. Yksinkertaisimmilaan homma olisi hoidettu esteiden tutkimisella ja siitä viikon päästä maistraatissa vihkimisellä kahden todistajan läsnäollessa. Sitten kun haluaa jotain vähän juhlavampaa, homma menee hiukkasen monimutkaisemmaksi.



Tämä lista on ehkä enemmän itselleni muistin tueksi, mutta saattaahan se jotakuta muutakin kiinnostaa...

Juhlapaikan valinta



En ole koskaan pitänyt niin isoja juhlia, etteikö niitä kotona voisi järjestää. Teoriassa kai nämäkin voisi, koska vieraslista on pidetty aika minimissä, mutta kivempihan se on juhlia jossain muualla. Pari sopivaa ehdokasta olemme tällä hetkellä löytäneet ja näihin tarjouspyynnöt lähettäneet.

Toiseen piti laittaa vain sähköpostiviestiä ja olipas muuten vaikea muotoilla se. Lopputulemana oli, että menemme paikan päälle tutustumaan ja neuvottelemaan asiasta. Toiseen paikkaan täytettiin kilometrin mittainen nettilomake, johon piti jo syöttää kaikki tiedot musiikista ja ruokajuomista lähtien. Sieltä ei tosin ole kuulunut vielä mitään.

Eikä ole aavistustakaan, mitä nuo maksavat... mutta ehkä se jossain kohtaa selviää.


Vihkijän järjestäminen

Emme mene naimisiin kirkossa, joten ei onneksi tarvitse taistella siitä, milloin ja minkä kirkon saisi varattua (ei sillä, en usko, että valittu päivä on kovin suosittu). Sen sijaan täytyy järjestää vihkijä maistraatista. Kyselinkin jo asiaa ja kuulemma järjestyy. Maistraattiin pitää vielä ilmoittaa tarkka kellonaika ja osoite, johon vihkijä saapuu sekä yhtä sun toista tietoa meistä.

Juhlapaikalla vihkiminen virka-aikaan  maksaa 120 euroa (+ matkakulut 0,45 € / km), mutta se on mielestäni ihan kohtuullinen hinta siitä, ettei tarvitse ensin mennä maistraattiin. Puvun helma pysyy kenties siistimpänä, jos ei tarvitse ulkona komuta kovin montaa kertaa päivän aikana.


Esteiden tutkinta

Tämä voidaan tehdä aikaisintaan neljä (4) kuukautta ennen vihkimistä. Ei siis ole vielä varsinaisesti työn alla, mutta otin kuitenkin jo lomakkeet valmiiksi koneelle. Tänä iltana ajattelin myös varata ajan maistraatista, kun sen kerran saa kätevästi netistä varattua.


Sukunimen muuttaminen

Tästäkin pitää täyttää lomake, joka annetaan vihkijälle ennen vihkimistä. Minulle on vielä epäselvää, maksaako tämäkin. Ainakin nimenmuutos muissa tilanteissa on maksullista. Pitänee vielä kysyä asiaa. Lomake on sekin nyt joka tapauksessa jo valmiina.


Kutsut

Kortit ja tarrat on nyt ostettu. Tilasin myös korttiin kuvan kaverilta, joka jäi miettimään asiaa. Tarvittaessa töhertelen jotain itse, mutta mieluummin luottaisin tehtävän osaavampiin käsiin. Varsinaiset kortit askartelen, kun kuva on saatu.

Kutsut lienee hyvä lähettää ajoissa, joten tavoitteena olisi, että ne saataisiin ensi kuussa tai viimeistään toukokuussa tehtyä. Kesäkuussa ne voisi sitten viimeistään laittaa eteenpäin.


Puvut

M:lle luultavasti ostetaan uusi puku. Sitä pitänee mennä yhdessä katsomaan joskus kevään/kesän aikana. Omani kohdalla on luultavasti kuitenkin enemmän arpomista. Valmispukuja on tullut selattua urakalla, mutta mikään ei ole oikein miellyttänyt. En halua mitään perinteistä kermakakkua eikä sellainen minulle sopisikaan. Ylipäätään kokovalkoinen puku on kauhistus. Toki valmiissa puvuissa löytyy värillisiäkin, mutta vielä ei ole tullut sopivaa vastaan.



Harkitsin hetken myös mittatilauspukua. Eräällä kaverillani on hääpukuliike, jonka imago on makuuni ja tiedän molempien suunnittelijoiden pystyvän kyllä tekemään juuri minulle sopivan puvun... mutta rehellisesti sanottuna hinta luultavasti olisi budjettini ulkopuolella. Katselin mittatilauspukujenkin hintoja useammasta paikasta, mutta korkeitahan ne ovat. Varmasti syystä.

Vaihtoehtona olen miettinyt puvun tekemistä itse. Olen tehnyt vanhojen päiväpuvun, johon kyllä hajoilin antaumuksella, mutta siitä tuli ihan hyvä. Ompelukokemustakin on jonkin verran. Silti vähän epäilyttää. Lueskelin netistä varoituksia, kuinka missään nimessä ei kannata tehdä itse, jos ei ole ammattilainen. En nyt sitten tiedä, mitä ajattelisi.

Ja toki kankaat maksavat aina, joten säästö ei välttämättä ole suuren suurin. Menen joka tapauksessa katselemaan kangaskauppaan vaihtoehtoja torstaina. Konkreettiset hinnat ehkä auttavat päätöksen teossa.

Lisäksi ilmeisesti pitäisi jo nyt päättää alusvaatteet ja kengät, joista jälkimmäiset tuottanevat tuskaa. En vain tykkää korkkareista, mutta toisaalta sellaiset olisivat kuitenkin ehkä paras vaihtoehto juhlapuvun kanssa. Pitänee pohdiskella.


Sormus

Tulee luultavasti olemaan valkokultaa, kuten kihlasormuskin. Muuten en osaa vielä sanoa, millaisen haluan. Tärkeää on tietysti, että sopii hyvin yhteen nykyisen sormuksen kanssa. Olen ajatellut Kalevala-koruja, mutta pitää tosiaan varmistaa yhteensopivuus ensin.


Häämatka

Tämä osuus on M:n vastuulla. Minä siis lupasin ottaa päävastuun hääjärjestelyistä, joten M hoitaa matka-asiaa. Kohde on päätetty ja ajankohtani suunnilleen mietitty, mutta yksityiskohdissa on vielä hiomista.


Vielä täysin auki...

- Valokuvaus
Pohdimme, saisiko kuvaajan paikan päälle ja mitä se maksaa. Edelleenkään en haluaisi puvussa kulkea ulkona yhtään enempää kuin on pakko.
- Menu
Lämmin ruoka ja kakkukahvit, joo, mutta yksityiskohdat ovat auki. Haluaisin myös ehkä vähän erikoisemman kakunkoristeen perinteisen morsiusparin sijaan (moogleja, kiitos!).
- Kampaus ja meikki
Tehdäkö itse vai varatako aika ammattilaiselta? En tiedä. Olisihan se toisaalta hienoa olla kerrankin ammatti-ihmisen käsittelyssä. Täytynee selvittää, saako kampaamostani myös häämeikin vai pitäisikö se varata toisesta paikasta.
- Kaikki ne asiat, jotka olen luultavasti unohtanut

26. maaliskuuta 2013

Pikakatsaus

Edelleen tuntuu, että aika vain katoaa jonnekin ja kiirettä riittää. Viime viikko hujahti todella äkkiä, kun ensin nautiskeli vapaapäivistä ja sitten huhki töissä hiki hatussa kolme päivää. Viikonloppukin meni nopeasti ja tuntui sisältävän paljon kaikkea.

Emmi ja Crow siis olivat täällä perjantaista sunnuntaihin. Aika kului näppärästi pölistessä, pelatessa ja saunoessa. Ei me mitään ihmeellistä tehty, kunhan nyt lähinnä oltiin. Syötyä tuli ehkä liiankin kanssa, ainakin herkkuja, sillä vatsa taas maanantaina muistutteli, ettei ruokavalio ole kohdallaan. Siihen saattoi kyllä vaikuttaa aamupalaverissa syöty munkkikin. Pitäisi vain pysytellä moisista houkutuksista erossa.

Sunnuntai-iltapäivällä tyttöjen lähdettyä kävimme syömässä Momentossa. Oli muuten ihan käsittämättömän hyvää ruokaa. Sen jälkeen tuli vielä hetki shoppailtua ja rahaa menikin vähän turhan paljon. Toisaalta kyllä löytyikin kaikenlaista. Ostettiin kutsukortteja ja kasa tarroja, jotka niihin on tarkoitus liimata. Tosin en ole vielä saanut aikaiseksi tehdä asian suhteen mitään... enkä ehkä teekään, ennen kuin kortteihin tulevan kuvan suhteen selviää jotain.

Lisäksi ostin puuvärejä ja paperia siinä toivossa, että saisin joskus jotain "taiteiltuakin". Vähän viikonloppuna puhelin yhden vanhan kuvan tussaamisesta ja värittämisestä, mutta en kyllä osaa sanoa, onnistuuko se lopulta. Pitänee yrittää. Mukaan tarttui myös muutama kappale puuvesivärejä, joista tykkäsin kouluaikoina aivan tolkuttomasti. Niitä ainakin haluaisin päästä kokeilemaan lähiaikoina.

Yllättäen tuli myös ostettua vaatteita. Olen jo pitkään etsiskellyt sopivia olohousuja, mutta kaikissa tuntuu nykyisin olevan resori tai kuminauha lahkeen suussa. Eihän se ole iso projekti korjata tuollaisia juttuja, mutta laiskuus iskee ja ylipäätään ärsyttää se, että jos yksi juttu on muodissa, muuta ei edes tarjota. Tämä siis pätee muuhunkin kuin olohousuihin. Graah. Onneksi Robinhoodista löytyivät epämuodikkaat olohousut ihan vain suorilla lahkeilla ilman resoreita tai kuminauhoja. Kiitos.

Ostoksilla tuli todettua, että ylipäätään kevätmuoti on karmivaa. Onneksi löysin taas kivan nettivaatekaupan, jonne laitoinkin jo kuun alussa tilauksen. Nyt vain odotellaan, että paketti saapuisi. Hieman hirvittää, paljonko joudun pulittamaan veroja ja tullimaksuja, kun vaatteet tulevat Aasian suunnalta, mutta eihän se sitten auta kuin maksaa. Sekin tuottaa hankaluuksia, että tulli sijaitsee huitsin tuutissa, jonne pitäisi mennä autolla, ja on auki tietenkin vain virka-aikana, jolloin olemme molemmat töissä. Kaipa nuo vaatteet silti jotenkin saa kotiin asti, jos ei muuten, täytyy joku päivä lähteä töistä aiemmin. Vaivaahan tuosta on, mutta mieluummin niin kuin, että joutuisi ihmettelemään paikallisten vaatekauppojen tarjonnan kanssa. Sieltä kun ei tosiaan näytä nykyisin löytyvän kuin korkeintaan alusvaatteita. Tai sitten olen vain nirso.

Tosiaan seuraavaksi piti sitten raahautua porukoille, jonne M:n vanhemmat olivat ehtineet jo ennen meitä. Äiti oli puhunut iltapäiväkahveista, mutta olikin tehnyt ruokaa. Purp. Jouduimme olemaan törkeitä ja jättämään välistä, koska ei vain yksinkertaisesti pystynyt. Okei, söin pari höyrytettyä miniporkkaanaa, mutta sekin teki tiukkaa.

Suunnittelimme matkaohjelmaa toukokuiselle pitkälle viikonlopulle. Neljälle päivälle on tulossa varsin tiukka ohjelma, mutta varmasti on mukava reissukin. Ja jos aika kuluu tätä vauhtia, ollaan lentokoneessa jo ihan hetken päästä :D

Tämä viikko varmaan meneekin taas töissä ahkeroidessa, kun neljässä päivässä tehdään viiden hommat. Pääsiäisviikonlopusta ollaan iso osa M:n porukoilla, mutta sen lisäksi pitäisi käydä leffassa ja tehdä Kristallimaailman juttuja. Awardsit lähestyvät ja niihin pitäisi kehittää jotain. Minulla on pieni ajatuksentynkä, mutta en tiedä, pystynkö ja ehdinkö toteuttaa sen. Nyt taas tuntuu olevan paljon kaikkea.

Ja blogejakin pitäisi ehtiä vähän ahkerammin varmaan päivittää x)

Toukokuuta odotellessa ^^

18. maaliskuuta 2013

Ratkiriemukasta

[Blogaus spoilaa Final Fantasy XII: Revenant Wingsiä ja ficciä Glabadosin kätkö II: Siipien tuomari. Lukeminen omalla vastuulla.]

Kolmas vapaapäivä on miltei ohitse. Aika menee kyllä todella nopeasti, kun ei ole töissä. Miksi vapaat aina hujahtavat käsistä ja työviikko kestää ikuisuuden? x)

Noh, enivei. Lauantaina kirjoittelin vihdoin jatkoa ficciini Glabadosin kätkö II: Siipien tuomari. Luvusta tuli aika... no, kämäinen, mutta sain sen väännettyä kasaan. Kokonaan toinen juttu on, koska kehtaan työntää sen betalle (jos hän sitä enää tässä kohtaa huolii :D), saati julkaista. Eli vielä voi joutua odottelemaan... mikäli kukaan kyseistä tarinaa enää muistaa ja siihen jatkoa kaipaa. Luultavasti jätin sen kesken niin kauan sitten, että kaikki lukijani ovat sen jo ehtineet unohtaa.

Sunnuntai ja tämä päivä onkin sitten kulunut varsin riemukkaasti, kun tajusin, etten voi jatkaa kirjoittamista vielä. Minun oli selvitettävä itselleni, mitä tapahtuu, milloin tapahtuu ja kenelle. Kirjoitan tarinaa Franin ja Balthierin näkökulmasta, mutta taustalla tapahtuu todella paljon asioita. Vaanin ja Penelon tekemiset limittyvät tavallaan ilmapiraattikaksikon kohtaloon, joten ne on pakko ottaa huomioon.

Tämä johti siihen, että kävin pelin käsikirjoitusta läpi noin 170 sivua tehden muistiinpanoa oleellisista tapahtumista ja niiden sijoittumisesta toisiinsa nähden. Lisäksi tuli luettua jokunen artikkeli Final Fantasy Wikistä, kun yritin selvittää asioita, joita en pelkän käsikirjoituksen kautta kyennyt ymmärtämään. Jotain jäi vieläkin ilmaan roikkumaan, mutta kenties pystyn ne jutut pähkäilemään vielä. Olen jo tarinassa muutenkin ottanut taiteellisia vapauksia, joten ehkä ei haittaa, jos kaikki ei edelleenkään mene pilkulleen kaanonin mukaan.

Muistin pelin tarinan pääpiirteissään siltä osin kuin olen peliä pelannut. Yksityiskohdat olivat autuaasti sen sijaan unohtuneet. Lisäksi olin onnistunut missaamaan joitain vapaaehtoisia keskusteluja, joten niitä oli kiva lueskella. Aika paljon tuli naureskeltuakin hahmojen väliselle sanailulle.

Raapustelun lopputuloksena oli aikajana tarinan alkupuolesta. Lopun osalta voin seurata pelin käsikirjoitusta, koska Fran ja Balthier liittyvät Vaanin porukkaan. Täytyy sanoa, että olen tästä ihan onnellinen, sillä aikajanan kasaaminen ei ollut helpoin mahdollinen tehtävä.

Seuraava kuva sisältää melkoisesti spoilereita, joten sitä ei kannata klikata isommaksi, jos ei halua saada tarinan käänteitä etukäteen tietoonsa.

Glabadosin kätkö II: Siipien tuomari - aikajana
Nyt sitten voisi vihdoin jatkaa kirjoittamista. Täytyy ainakin yrittää, en vain uskalla mennä takuuseen aikaan saamisesta. Pelaaminen on tosiaan innostanut viime aikoina taas enemmän, joten konsolin ääressä on vierähtänyt useampi ilta. Nyt M tosin pelaa Ni no kunia, joten en tiedä, pääsenkö hetkeen itse ohjaimen kimppuun.

Ja sitten on sitä ongelmaa, että kiinnostaisi vähän se, tämä ja tuo ficci, mutta mikään ei niin perusteellisesti. Mielenkiinto on hajautunut liiaksi joka suuntaan eikä tarpeeksi minnekään, jos nyt ymmärrätte, mitä tarkoitan. Ehkäpä se oikea suuntakin jossain vaiheessa löytyy.

Jos ei muuta, ainakin on tullut pari päivää tehtyä mielenkiintoista taustatutkimusta.

Hiusten kasvatusta

Olen nyt pari kuukautta napsinut biotiinia, mutta en nyt tiedä, onko sillä loppujen lopuksi ollut suurta vaikutusta hiusten kasvuun. Kynnet tosin ovat voineet varsin hyvin, joten ei se kaiketi ihan hukkaan ole mennyt. Toisaalta en ole koskaan kokenut tarvetta kasvattaa erityisen pitkiä kynsiä, ja nyt niitä saa olla leikkaamassa aika usein...

Mutta niin... kasvatustuloksia tai -tuloksettomuutta:

16.1.2013
18.3.2013

























Kuten kuvista näkee, eivät hiukset ole juurikaan kasvaneet. Toisaalta kävin leikkauttamassa niitä juuri ennen Desucon Frostbitea, josta on nyt kuukauden verran aikaa. Kampaaja ainakin sanoi ottaneensa latvoista pari senttiä... eli jos hiukset ovat nyt samanmittaiset kuin tammikuussa, ne ovat kasvaneet kuitenkin sen pari senttimetriä kuukaudessa. Eikö?

Täytynee ottaa taas myöhemmin uusi kuva ja katsoa, onko kehitystä tapahtunut. Syön siis biotiinia edelleen, vaikken ole täysin varma, onko siitä erityistä hyötyä. Nyt yritän myös vältellä kampaamossa käymistä, jos suinkin mahdollista. Tosin otsatukka roikkuu taas silmillä, mutta ehkä saan itse saksittua sitä?

Värjäämistä en ole nyt suunnitellut. Kaiketi pysyn tässä tutussa ja turvallisessa punaisessa, vaikka ajoittain kaipaisin jotain uutta. Näin viime yönä unta sinisistä liukuvärjätyistä hiuksista (ylempää tummaa sinistä, alempana vaaleaa), jotka olivat kyllä aika makeat. Tykkäsin sinisestä väristä tosi paljon, mutta sen ylläpitäminen oli työlästä erityisesti siksi, että väri tuntui aina olevan lopussa kaikkialta.

Välillä tuntuu, että olen tosi tylsä, kun minulla on vain punaiset hiukset. Toisaalta viimeksi perjantaina kuulin erottuvani joukosta erittäin selvästi "silmiinpistävillä hiuksilla". Omasta mielestäni päässäni ei ole mitään erikoista, mutta kaipa se sitten joidenkin huomion kiinnittää. Näkemyserot <3

16. maaliskuuta 2013

Hiljaisuuden aika

Blogi on ollut hiljainen monestakin syystä. Tärkeimpänä näistä ehkä se, ettei ole ollut erityistä kirjoitettavaa. Conirutosta on onneksi jo toivuttu, vaikka se jättikin kurkun aika herkäksi kipeytymään. Jo tunnin höpöttelyllä saa kurkun karheaksi ja lämmintä juomaa tarvitaan. Kiva homma puhetyössä :P

Elämä kotona on sujunut varsin rattoisasti eli oikeastaan Frostbitesta asti olen ollut vapaa-aikani liimautuneena pelikonsoliin. Toki välissä on katsottu Babylon 5:tä, Once Upon A Timea, The Big Bang Theorya ja animua. The Vampire Diariesista ja Pretty Little Liarsista olen pudonnut täysin, mutta ovat ne tuossa valmiina, kun on aikaa katsoa.



Tosiaan pelailimme ensin Final Fantasy IX:n kolmoslevyn alkupuolelle asti ja sitten siirryimme Final Fantasy XII: International Zodiac Job Systemin pariin. Näistä on kuitenkin tullut kertoiltua toisessa blogissa, joten en ole nähnyt tarpeelliseksi ryhtyä täällä kertomaan samoja juttuja. Jälkimmäinen peli on nyt minulla edelleen työn alla eli pelkäänpä pahoin, että tulee vielä monta iltaa vietettyä jossain muualla kuin tietokoneen ääressä. Pahoittelut poissaolojeni vuoksi, jos jotkut ovat niitä ihmetelleet tai niistä jopa ärsyyntyneet. Ei ole henkilökohtaista, peliputki vain iski päälle ja katosin nettimaailmasta sen takia x)

Mitään erityistä ei ole tosiaan tapahtunut. Viikko sitten kävimme leffassa katsomassa Cloud Atlasin, josta tykkäsin paljon ja joka ehdottomasti pitää kotiinkin hankkia. Siinä oli toki omat heikkoutensa, mutta pääasiassa erittäin toimiva kokonaisuus ja "erilainen elokuva", jos niin nyt voi sanoa (eivätkös kaikki leffat olet sellaisia? :D).

Sitten on ollut japanin opiskelua ja töitä. Viime viikolla tein mm. 7:45-19:00 työvuoron, joka otti aika pahasti voimille... ja silti illalla piti vielä pelata töiden jälkeen x'D Muutenkin töissä on ollut tosi kiirettä ja on pitänyt olla oikein extrapaljon tekemisissä ihmisten kanssa, joten sosiaalinen kiintiöni on ollut melkoisen täynnä. On siis ollut erittäin rentouttavaa möllöttää kotona pelikoneen ääressä ilman, että on ollut pakko seurustella yhtään kenenkään kanssa. Tosin M on istunut vieressä, mutta sitä en sentään ole kokenut rasitteena.


Afenin cosplaytehdas.

Vaikkei juuri mitään ole tapahtunut, mielessä on silti liikkunut paljon kaikenlaista. Teimme päätöksen, joka luultavasti vaikuttaa tämän vuoden cossaussuunnitelmiin radikaalisti. Eli en ehkä ehdi panostaa pukuihin niin paljon kuin ajattelin... eikä taida oikein olla rahaakaan sijoittaa, joten myös ostopuvut voi toistaiseksi unohtaa. Suunnitelmia ei ole silti tarkoitus hylätä, mutta ne voivat viivästyä. Tästä jutusta kertoilen ehkä tarkemmin myöhemmin, kun jotain ajatuksia on saanut kasattua. On kuitenkin aika todennäköistä, että joudun (tai siis saan :D) käyttämään cossausbudjettini ja työresurssini tänä vuonna johonkin vähän toisentyyppiseen projektiin. Sormet syyhyävät innosta tällä hetkellä, mutta kesään mennessä olen luultavasti kaljuuntunut, kun todellisuus iskee vasten kasvoja.

Kirjoittamistakin olen ehtinyt pohdiskella pelaamisen lomassa. Häröilen eri tarinoiden välillä ilman, että kiinnityn mihinkään kunnolla. Olin jo aloittanut Star Ocean -ficin, mutta nyt en saa siitä otetta. Dum spiro, spero II oli myös lähtenyt käyntiin, muttei juuri nyt sytytä. Sen sijaan olen intoillut Glabadosin kätkö II:n kanssa, mikä johtunee juurikin tästä peliputkestani. En kuitenkaan tiedä, miten pysyvä fiilis on, mutta olen käyttänyt muutaman illan siihen, että olen lukenut kaiken tähän asti kirjoittamani... ja itse asiassa jatkanutkin ficciä vähäsen. En kuitenkaan niin paljon, että olisi mitään betattavaa kasassa. Tarina kuitenkin kiinnostaa minua taas... ja omasta mielestäni se on aika turkasen hyväkin. Yllättävää kyllä, nautin oman tekstini lukemisesta ja tarinan aiemmista käänteistä. Jäi harmittamaan, kun luettavaa ei ollutkaan lisää. (Onko tämä nyt jo vähän itserakasta?)

Sellaista siis tällä kertaa. Yritän olla jatkossa vähän ahkerampi, mutta varmaksi en sitä uskalla luvata niin kauan kuin pelityttää oikein kunnolla. Jännä sinällään, että joku vanha tuttu peli imaisee tuolla tavoin mukaansa, vaikkei tuo juonellisesti mitään uutta. Toisaalta onhan se ihan turkasen hyvä peli.