11. marraskuuta 2012

"Ei se mikään yllätys ollut"

"‘Cause I’m
I’m ready to take my chance on you
I’m ready, baby, I’m ready
I’m ready to share this dance with you"

[The 69 Eyes - I'm Ready]

Perjantaina julkistimme asian, jota kuulemma jotkut olivat jo jonkin aikaa epäilleet. En nyt taas tiedä, mistä ihmiset olivat sen keksineet. Näkyykö se naamasta tai voiko sen haistaa? Mystistä. Itse en ainakaan ollut mitään sanonut kenellekään.

Kihlauduimme vuosipäivänämme eli 28.10.2012. Emme tosiaan asiaa mainostaneet yhtään missään ennen perjantaita, koska halusimme odottaa, kunnes saamme sormukset hankittua. M:n sormus piti tilata liikkeeseen, joten pari viikkoa odottelua tosiaan tuli. Toisekseen emme halunneet kertoa etukäteen, koska yritimme välttää kaikkea ylimääräistä hössötystä asian takia.

28.10.2012
Kutsuimme perjantaiksi kahville molempien vanhemmat sekä isovanhemmat. Ainoat, joille kahvikutsu tavallisena perjantaina meni täysin läpi, olivat minun vanhempani. Kaikki muut sanoivat epäilleensä jotain.

Tai no... M:n äiti oli suoraan puhelimessa jo kysynyt, olemmeko menneet kihloihin. Hänen mummonsa taas udellut, onko jotain tekeillä. Minun pappani ei kai osannut epäillä mitään, mutta hänen avovaimonsa huuteli taustalla: "Ne on mennyt kihloihin!" Ei siis aivan onnistunut suunnitelma, mutta mitään emme tuossa vaiheessa kuitenkaan suostuneet myöntämään. Kuvittelimme naiivisti välttyvämme juhlallisuuksilta ja lahjoilta. Saimme kuitenkin kukkia ja suklaata :D Pappa toi samanlaisen kukan, jonka itse oli saanut häälahjaksi mennessään mummoni kanssa naimisiin, joten... Lisäksi avoppi lahjoitti sitten lauantaina kultahippukuohuviiniä, jonka oli kuulemma jo aiemmin hankkinut valmiiksi. Se siitä huijauksesta.

Eipä siinä. Ilta oli oikein mukava ja tuli höpöteltyä hyvässä seurassa. Häiden päivämäärästä tuli kyselyä jo, mutta sitä ei ole vielä päätetty (ei siis tarvitse täälläkään vielä udella ;D). Mennään nyt yksi asia kerrallaan. Häätkin kyllä tulevat aikanaan, mutta ei nyt ainakaan tänä vuonna.

Epäilemättä uutinen ei tullut kenellekään yllätyksenä, mutta silti minua huvittaa, miten se kertomatta tosiaan arvattiin. Kaipa tässä on jotain samaa kuin siinä parin vuoden kiertelyssä. Kaikki muut taas tiesivät jo ennen meitä, mitä tuleman pitää.

Joka tapauksessa oli myös hyvä veto pyytää ihmiset meille kylään, kun ilmoitimme (jo tiedetystä) uutisesta. Kaikki tuntuivat silmin nähdän ilahtuvan ja aivan erityisesti M:n mummo. Ihmisiä on aina mukava ilahduttaa, vaikkei sitä nyt sen takia kihlaudutakaan. Oma äitini olisi varmaankin kaivannut ihan kihlajaisjuhlia, mutta itse halusimme tosiaan sitä hössäämistä välttää, joten tällainen sopi meidän tyyliimme paremmin.

Taisin luvata, ettei tällaisia hempeilypostauksia tule hetkeen, mutta tuli nyt se lupaus rikottua. Pahoittelen. Olisi ehkä ollut vähän hassua odottaa vuoden verran, että tämän uutisen olisi täällä julkaissut xD

2 kommenttia: