30. lokakuuta 2012

Jäin kaipaamaan

Lueskelin tänään erästä Japanista kertovaa blogia ja iski kyllä melkoinen ikävä. Okei, olin siellä kaksi viikkoa, joten en varmastikaan saanut mitään realistista kuvaa, mutta tänään tuli erittäin vahva tunne, että uudestaan on päästävä. Toivottavasti pian, mutta käytännössä varmaan joudun tovin odottelemaan, ennen kuin onnistuu.

Ajattelin nyt kuitenkin listata asioita, joita aivan erityisesti olen jäänyt kaipaamaan tuon lyhyen reissun perusteella. Missään tärkeysjärjestyksessä nämä eivät kuitenkaan ole.

Ravintoloiden kosteuspyyhkeitä
Siis lähes tulkoon jokaisessa ravintolassa oli tarjolla yksittäispakattuja kosteuspyyhkeitä käsien pyyhkimistä varten. Minulle ei missään vaiheessa selvinnyt, onko niitä tarkoitus käyttää ennen vai jälkeen aterioinnin, mutta ne olivat joka tapauksessa erittäin käteviä. Tykkäsin paljon.

Hedelmäpaloja jogurtissa
En ole suuri jogurtin fani, mutta silti. Japanissa jogurtissa oli todellakin aitoa hedelmää, esim. kokonaisia viinirypäleitä. Kyllä kelpaisi nytkin. Suomessa myytävistä jogurteista en ole mieleistä löytänyt (turkkilainen jogurtti menee satunnaisesti), mutta Japanissa oli tarjolla useampiakin, joita olisin hyvin voinut ajatella... paitsi, etteivät tietysti kamalan hyvin istuneet ruokavaliooni noin yleisesti, mutta mikäs siellä muutenkaan.

Kunnollisia kolmioleipiä

Menee samaan osastoon edellisen kanssa. Kolmioleivistä näki oikeasti, mitä siellä oli välissä. Suomessa myydään paljolti sellaisia, joiden välissä on epämääräistä mössöä. Toki täältäkin saa laadukkaampia, muttei kuitenkaan jokaisesta kaupasta. Japanissa näitä oli tarjolla melkeinpä jokaisessa konbinissa.

Melon soda Fantaa
Tätä sai ainakin joistain Mäkkäreistä. Aivan tautisen hyvää! Ehdottomasti haluaisin tätä myös Suomeen myyntiin. Toisaalta sitten kävisin itseni kanssa jatkuvaa taistelua sen ostamisesta, koska limsojahan ei pitäisi kamalasti litkiä...

Grape Fantaa
Kuvan otti: Maryjane
Sama juttu kuin edellisen kanssa. Pitäisi todellakin saada myyntiin myös Suomen kauppoihin. Suomessa toki myydään paljon hyviä limsoja, mutta jotenkin tykästyin näihin japanilaisiin makuihin... En tietysti tiedä, missä kaikkialla maailmassa näitä myydään, joten eiväthän nämä välttämättä ole pelkästään japanilaisten ilo.

Enivei, vaadin näitä Suomeen myyntiin!


Pepsi Nexiä
En yleisesti ottaen rakasta Pepsiä kamalasti, olen enemmän Coca Cola -fani, mutta Nex teki minuun positiivisen vaikutuksen. Se oli oikeasti hyvää! Parempaa kuin Max. Älkää kysykö, mikä näiden kahden ero. Niin paljon en osaa japania, että olisin sen voinut pullon kyljestä selvittää. Veikkaisin kuitenkin eron olevan jotain samanlaista kuin Cocis lightin ja zeron välillä eli siis kuin yöllä ja päivällä ;) Light on pahaa, zero hyvää.

Nex-pullojen mukana tuli vielä figuurejakin. Ne olivat kaiketi jostain scifi draamasta, mutta tarkemmin en tiedä. Kolme kappaletta minulla nyt niitä joka tapauksessa on, kun tuota Nexiä tuli tosiaan useampi puteli reissussa litkittyä.

Konbinien mietoja alkoholijuomia
Joo, siis tuota :D Muutamana iltana tuli näitä maisteltua. Oluet eivät tehneet minuun erityistä vaikutusta, vaikka olivat nekin ihan hyviä. Sen sijaan pidin erittäin paljon juomista, jotka olivat eri hedelmien makuisia, erityisesti ihastuin limen ja sitruunan makuisiin juomiin. Ne olivat vähän kuin siiderin ja lonkeron sekoituksia, mutta virallista nimeä en näille tiedä. Alkoholipitoisuus oli muistaakseni maksimissaan 6-7 vol-%.

Akihabaraa
Kaupunginosa vaikutti mielenkiintoiselta, mutta kävimme siellä todella pikaisesti. Vietimme siellä ehkä pari tuntia ja kiertelimme muutamissa kaupoissa. Seuraavalla kerralla haluan kierrellä siellä huomattavasti pidempään tai käydä useampaan otteeseen.

Square Enixin kauppa on myös sellainen, jossa haluan vierailla. Se ei tosin sijaitse Akihabarassa, mutta tuli nyt vain mieleen

Erityisesti minua viehätti Akihabarassa meidojen paljous sekä cosplayaajat, joita myös näkyi katukuvassa. Suomessa ei vastaavaan conien ulkopuolella juuri törmää. Tavallaan olisi kiva itsekin päästä pyörimään cossi päällä, mutta tuskin oikeasti kehtaisin... mutta ainahan sitä voi haaveilla x)

Ihmisiä
Kuvan otti: japanilainen poika
Ne japanilaiset, joiden kanssa olimme tekemisissä, olivat todella kohteliaita, mukavia ja kivoja. Tietenkään en kuvittele, että kaikki japanilaiset ovat samanlaisia tai ettei kenessäkään olisi koskaan mitään ikäviä piirteitä. Joka tapauksessa vaikutelma oli hyvä.

Toivoisin myös, että seuraavalla kerralla itsellä olisi jo enemmän rohkeutta käyttää (varsin vähäistä) kielitaitoani, jotta paikallisiin saisi enemmän kontaktia. Nyt ujostutti kovasti ja epäilytti, etten olisi ymmärtänyt vastausta, vaikka jotain olisin osannut sanoakin. Kaikki kuitenkin suhtautuivat todella positiivisesti, jos vähääkään yritti puhua japania, joten ehkä virheiden tekeminen ei olisi niin kamalaa. Ehkä.

Maisemia
Kuvan otti: HK
Luonto oli Japanissa erittäin kaunista. Metsiin emme varsinaisesti päässeet missään vaiheessa, mutta ainakin niitä oli mukava katsella kauempaa. Toisaalta haluaisin kyllä päästä tutustumaan niihin ihan konkreettisestikin. Tietysti Nikkon reissulla kävimme vesiputouksilla ja sinne kuljettiin metsän halki polkua pitkin, mutta sateen ja litimärkien tennareiden takia, en ehkä innostunut siinä hetkessä niin paljon kuin muuten olisin voinut.

Myös vuoret kiehtoivat minua suuresti, samoin niiden rinteillä leijuva usva. Toisaalta riisipellotkin olivat kiintoisaa katseltavaa tai ylipäätään kaikki vesialueet. Tuijottelin luultavasti jokaista maisemaa silmät selällään ihmeestä. Näitäkin on päästävä ihastelemaan toisen kerran.

Shinto-pyhäköitä
En tiedä, mikä näissä oikein on. Buddhalaistemppelit eivät herättäneet minussa mitään ihmeempiä tunteita. Siis toki ne olivat hienoja ja vaikuttavia, varsinkin suuret Buddha-patsaat. Siihen fiilikseni kuitenkin jäivät.

Shinto-pyhäköt sen sijaan tuntuivat minusta oikeasti pyhiltä paikoilta. Aivan kuin niissä olisi ollut jotain enemmän, melkein kuin kamien läsnäolon olisi voinut aistia. Ehkä tämä on vain joku ihmeellinen harhakuvitelma tai romantisointia, en tiedä. Joka tapauksessa shinto-pyhäköt jättivät sisimpääni jonkinlaisen jäljen.

Aivan erityisesti pidin juuri pienistä pyhäköistä, joissa ei paljon muuta ollut kuin torii-portti ja alttari. Isommatkin olivat toki hienoja, mutta pienissä tunnelma oli jollain tapaa tiiviimpi. En osaa selittää tätä asiaa. Viihdyin vain pyhäköissä kummallisen hyvin, kun esim. vertaa siihen, että kirkoissa istuskeleminen lähinnä ahdistaa minua.

Automaatteja
Japanilaiset juoma-automaatit olivat erittäin käteviä. Niitä myös oli runsaasti joka puolella. Muutakin sai automaatista, kuten vaikkapa sakea, olutta ja niitä siiderintapaisia juomia. Tupakka-automaatinkin taisimme nähdä, mutta pantsuautomaattia ei tullut vastaan.

Suomessa alkoholia ja tupakkaa sisältävät automaatit tuskin tulisivat kyseeseen. Alaikäiset olisivat välittömästi hyödyntämässä niitä... tai joku ryöstäisi ne perjantai-illan kunniaksi. Enkä nyt tiedä, ovatko nuo niin kamalan tarpeellisiakaan, mutta itse kyllä tosiaan tykkäsin varsinkin noista juoma-automaateista. Tulivat tarpeeseen kuumina päivinä.

Siisteyttä
Roskia ei näkynyt juuri missään, vaikka roskiksia tuntui olevan korkeintaan yksi per neliökilometri. Ei olisi tullut itselleenkään mieleen heittää roskia maahan vaan kuljetimme kiltisti jätskitikkuja yms. mukana, kunnes roskis vihdoin osui kohdalle. Oikeastaan tupakantumpit olivat ainoita, mitä välillä näin eikä niitäkään kovin paljon ollut.

Tuosta oikeastaan monet saisivat ottaa oppia. Minua inhottaa, miten kaduilla tuntuu välillä olevan roskaa ihan älyttömästi. Kuinka iso vaiva oikeasti on kuljettaa ne roskikseen asti?

Lämmitettyjä pytyn renkaita
Kuvan otti: Maryjane
Joo, kyllä se vaan on kivempi istua lämpöiselle renkaalle kuin kylmälle. Toisekseen bideen käyttö nappia painamalla on varsin kätevää ja taisipa joissain pytyissä olla kuivauskin. Oikein näppäriä toimintoja kyllä. Sen sijaan perinteisiä japanilaisia vessoja ei ole kyllä yhtään ikävä.

Kivojen toimintojen lisäksi vessat olivat toisaalta ajoittain haasteellisia. Välillä oli todella vaikea löytää, mistä vessa vedettiin ja väärää nappia ei tietenkään kannata painaa (ei ole kivaa, jos bidee menee päälle tuossa vaiheessa ;D). Oma lukunsa oli myös paperin puuttuminen joistain vessoista, samoin kuin käsipaperin... mutta japanilaiset nyt näyttivät käsien kuivaamista (ja kasvojen pyyhkimistä) varten kuljettavan omaa pikkupyyhettä mukanaan. Ehkä sellaisen voisi itsekin seuraavalla reissulla ostaa.


Siinäpä nyt jonkinlaista listaa, mitä tosiaan jäin kaipaamaan. Noiden lisäksi haluaisin tutustua Tokioon huomattavasti paremmin, mutta toisaalta myös Japanin maaseutua olisi mukava nähdä. Hokkaido kiinnostaa, samoin Okinawa. Kaikkea ei ehkä yhteen reissuun voi kuitenkaan tunkea, ellei joskus pääse oikein pidemmäksi aikaa paikan päälle.

Jepsis, tiedän, että lupailin jotain Halloween-asuun liittyvää postausta, mutta tämä aihe jotenkin nyt vain tunki väliin. Oli pakko päästä kirjoittamaan tämä nyt välittömästi. Asustakin tulee oma postauksensa, vaikkei siitä mitään romaania pystykään kirjoittamaan, mutta täytyy se nyt silti joka tapauksessa esitellä.

4 kommenttia:

  1. Noita Fantoja on myynnissä ihan Suomessakin. Greippiä nään joka kerta Citymarketin "Jenkki hyllyssä" ja noita + muita erikoisia Fantoja on myös Jyväskylän (ja muiden kaupunkien) Asian food kaupoissa.

    VastaaPoista
  2. Äh, mikään greippi ku rypäle. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No voihan hemmetti! En ole Lahdessa nähnyt yhtään missään myynnissä, mutta pitää yrittää katsella. Tosin ei tule kauheasti missään Citymarketissa käytyä... ja en edes tiedä, onko täällä ainuttakaan aasialaista kauppaa.

      Melon soda olisi kyllä niin parhautta, että... <3

      Lähetä mulle melon soda fantaa synttärilahjaks? *puppy eyes*

      Poista
    2. Eikun hittolainen... sitä oli vissiin sit siellä Jyväskylässä. Pahus :D

      Poista