10. lokakuuta 2012

Bruuuuuuuummmm

Olihan taas päivä eilen. Paljon oli suunnitelmia yhteiselle vapaapäivälle, mutta taaskaan niissä ei pysytty. No, ei voi mitään :D

Aamu oli yhtä puhelinrumbaa, kun minä soittelin työhön liittyvää asiaa ja M joutui soittelemaan autokatoksen myymiseen liittyviä juttuja. Kaikki onneksi saatiin lopulta järjestymään parhain päin. Joskus yhden pintaan pääsimme lähtemään syömään. Tuli syötyä pitsaa, mikä ei luultavasti ollut maailman fiksuin veto. Seuraavalla kerralla ehkä tyydyn salaattiin, jos käymme pizzeriassa?

Lounaan jälkeen ajelimme autokauppaan, jossa saimme taas ilmaiset pullakahvit. Ymmärsin sentään jättää sen pullan väliin... ja tee oli aika... hmmm... no, vihreä minttutee ei ole minun makuuni. Vaihtoehtona olisi ollut kamomillateetä, mutta ei sitä passaa päivällä juoda. Kahvittelun jälkeen pääsimme asiaan ja vihdoin istumaan uuteen autoonkin. Myyjä kävi vielä meidän kanssamme yksityiskohtia läpi, ennen kuin pääsimme lähtemään. En muuten tiennyt, että alle 12-vuotias ei saa istua etupenkillä, jos turvatyyny on käytössä. Aina oppii uutta. Luulin, että kielto koskee vain turvakaukaloita.

Tykkään <3

Siinä se nyt on. Meidän hieno uusi auto. Entinenkin oli mukava, mutta kyllä tässä oli silti tosi kiva istua kyydissä. Ja onhan se nättikin. En osaa sanoa siitä mitään fiksua, kun en tosiaan autoista juuri mitään ymmärrä. En ole aiemmin edes pohtinut oikeastaan niihin liittyviä asioita. Ei ole ollut ajankohtaista, joten mielenkiintoakaan ei ole ollut.

Loppupäivä hujahti sitten kuin siivillä. Kävimme katsastuskonttorilla kahdesti hoitamassa vaihtoautoihin liittyviä asioita, lisäksi tuli soiteltua kahteen vakuutusyhtiöön samoista jutuista. Kaupassakin piti käydä. Kotona olimme ehkä viiden pintaan ja vuorossa oli kahvittelua M:n vanhempien kanssa sekä vielä pieni ilta-ajelu.

Jotta tylsää ei olisi tullut, M soitteli autokatospaikan ostajalle, että paperiasiat ovat kunnossa. Tämä tuli käymään meillä vielä iltasella ja hoidimme sitten allekirjoitukset ja maksuasiat. Nyt on sekin murheenkryyni pois alta eikä tarvitse asiaa enää miettiä.

Päivän päätteeksi oli vielä PS3-opastus M:n vanhemmille, koska he halusivat meiltä toisen laitteen lainaan. Kahdeksan pintaan jäimme keskenämme ja katselimme sitten jakson Once Upon A Timea, koska emme enää muuta jaksaneet tehdä. Jotenkin tosiaan tuntui, että päivä vain katosi käsistä, kun koko ajan oli jotain ohjelmaa ja monta hoidettavaa asiaa. En ehtinyt edes vilkaista itselleni listaamia japanin tehtäviä, mutta ehkä se ei ole niin vaarallista. Uusi teksti tai pelaaminenkaan ei ole nyt edennyt. Toivon, että tässä loppuviikosta olisi molemmille vähän enemmän aikaa.

Tosin ohjelmaa riittää edelleen...
- To: uudella työpaikalla käynti päivällä, ostosreissu ja illalla japanin tunnit
- Pe: japanin tehtäviä ja porukoiden luona käyminen
- La: japanin tunnit

Ehkä tuohon mahtuu muutakin. Sunnuntain yritän joka tapauksessa rauhoittaa, silloin en halua ainakaan vierailla missään vaan olla ihan kotosalla ja rentoutua. Maanantaina alkavat taas työt, joten pitäisi päästä ajoissa nukkumaan ja olla virkeänä aamulla. Jännittää melkoisesti, mutta uskon silti valinneeni oikean työpaikan (olin siis siinä mielessä onnekas, että minulla oli varaa valita).

Tjoo, piti puhua uudesta autosta, mutta höpisin kaikesta muusta sitten enempi. Ei kai se haittaa. Kuva kuitenkin kertonee enemmän kuin tuhat sanaa... tai toivotaan niin, koska en osaisi tarinoida kovin perusteellisesti tuosta kaunokaisesta x'D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti