17. huhtikuuta 2012

Voihan väsy

Viime aikoina on ollut aikamoista matalalentoa. Töissä on ollut hommaa tavallistakin enemmän, ylitöitä on pukannut jne. Huomenna on edessä työreissu Vaasaan, joten paperityöt saavat taas odottaa hieman lisää, stressi kasvaa pinon myötä, mutta minkäs tuolle teet.

Kotona ei ole sitten paljon jaksanut tehdä. Tiedän, että tänään pitäisi vielä katsoa japanin tehtäviä, koska huomenna olen illan Vaasassa ja torstaina en ehdi opiskella silloinkaan. Mutta kun... mutta kun... ajatus ei kulje ja oikeasti silmät eivät meinaa pysyä auki. Okei, voisin tietysti tämänkin ajan käyttää hyödyllisesti ja edes yrittää lukea. Ehkä minussa on vähän laiskankin vikaa.

Eilinen ilta meni koomatessa. Syötiin heti, kun päästiin kotiin eli joskus kuuden pintaan. Sitten sippasin sohvalle. Heräsin jonkin verran myöhemmin, söin vähän lisää, koomasin tovin M:n pelatessa Floweria, kunnes siirryin makkariin ja sippasin jälleen. Heräsin joskus yhdentoista pintaan, kun M tuli nukkumaan, ja pyörin sitten tovin, ennen kuin sain uudestaan unenpäästä kiinni.

Tänään olen yrittänyt pysyä illan tolpillani, mutta kohta voisi siirtyä vaakatasoon. Herätys on jo 4:50, joten oikeastaan minun pitäisi jo nyt olla nukkumassa. Väsyttää kyllä jo, mutta jostain syystä edelleen jumitan tässä. Hemmetin fiksua.

Vapaalla on sitten tullut hoidettua asuntoasioitakin. Emme nyt tällä tietoa saaneet sitä asuntoa, jota havittelimme. Myyjä ei halunnut neuvotella enää toisen tarjouksemme jälkeen, emmekä mekään toisaalta halua enää korottaa tarjoustamme. Asunto on ihana, mutta emme ala maksaa siitä järjettömän paljon enemmän kuin, mitä se on uutena maksanut... mitään remppoja tms. kun ei ole tehty. Ehkäpä joku  muu haksahtaa maksamaan pyydetyn hinnan, me katselemme nyt muualta. Myyjälle tosin ilmoitimme, että voi ottaa yhteyttä, mikäli muuttaa mieltään. Seurataan, mitä tapahtuu vai tapahtuuko mitään.

Näissä kuvioissa ovat päivät lähinnä hujahtaneetkin. Nyt on tosiaan Vaasan reissu edessä ja perjantaina vielä töitä. Viikonloppuna ei sitten paljon muuta haluakaan kuin ottaa rauhallisesti. M:n porukoille pitäisi mennä, mutta en ole vielä varma, lähdenkö itse mukaan. Kivaahan siellä on, mutta voi olla, että tarvitsen ihan omaa akkujen lataamisaikaa... mutta lauantainahan sen sitten näkee, mikä on fiilis.

2 kommenttia:

  1. Voi, hirmusesti voimia sinne päin! Toivottavasti työreisu menee hyvin ja voimat riittää. Ikävä kuulla että asunto ei irronnut, mutta eiköhän se vielä nappaa se oikea, mikäli tuota asuntoa teille ei ollut tarkoitettu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitosta, ehkä se vielä tästä. Ja kyl se asuntokin löytyy x)

      Poista