3. lokakuuta 2011

Välittämistä ja aitoutta

On olemassa yhteisöjä, joissa on aitoja ja välittäviä ihmisiä. Sellaisia, jotka uskaltavat olla omia itsejään ja laittaa kaiken peliin. Ihmisiä, joilla on elämässään monenlaisia haasteita, mutta jotka jaksavat silti pyrkiä elämässä eteenpäin ja auttaa vielä toinen toisiaan. On yhteisöjä, joissa tasa-arvo ja yhteisöllisyys eivät ole vain sanoja, ne ovat todellisuutta.

Minä olen ollut sellaisessa yhteisössä töissä. Kiitos siitä ja kiitos, että saan vielä kuuden viikon päästä palata.

Vaikkei minulla ole ikää vielä kovinkaan paljon, olen ehtinyt työskennellä monenlaisissa paikoissa. On ollut hyviä ja vähemmän hyviä kokemuksia. Kuitenkin on ollut vain pari aivan loistavaa. Toisessa näistä paikoista vietin välivuoteni lukion ja ammattikorkeakoulun välissä, toisessa olen viettänyt viimeiset kaksi vuotta. Olen tavannut todella paljon erilaisia ihmisiä: kaiken ikäisiä, monenlaisista taustoista ja eri maista. Olen oppinut todella paljon muista ja itsestäni, olen kehittynyt ja kasvanut ihmisenä, mutta myös ammattilaisena.

Minulla on ollut hyvät pomot ja mahtavat työkaverit. Olen saanut toteuttaa itseäni ja olla luova, minulle on annettu eteen haasteita, jotka ovat tuntuneet vaikeilta, mutta olen voittanut itseni ja selvinnyt niistä. Minuun on uskottu ja siten minut on saatu uskomaan itseeni. Ei tässä voi olla kuin kiitollinen.

Tänään taas työporukka yllätti minut totaalisesti. En odottanut mitään ihmeellistä viimeisestä päivästä huolimatta, olenhan menossa takaisin töihin piakkoin. Silti valtava määrä porukkaa marssi työhuoneeseeni puolenpäivän jälkeen. He lauloivat minulle jonkin sammakkolaulun (olisiko ollut Pienet sammakot), en tiedä, miksi he olivat valinneet sellaisen, mutta hauskaa se oli. Minulle myös pidettiin puhe ja sain kortteja ja lahjoja. Kortit olivat itse tehtyjä :) Lahjat olivat selvästi ajatuksella valittuja ja lämmittivät mieltä kovasti, hyvin työtoverini minut tuntevat.

Minulle tuli tunne, että minusta välitetään ja että olen pidetty työkaveri. En itkenyt, mutta ei se kaukanakaan ollut. Olen onnekas, että olen päässyt tuollaiseen työpaikkaan ja tuollaisten ihmisten keskelle. Aina ei ole helppoa ja välillä on asioita, jotka ottavat päähän, mutta samalla olen osa hienoa yhteisöä. Hankaluuksista selviää, kun ympärillä on hienoja ihmisiä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti