18. huhtikuuta 2017

Lukupäiväkirja 9/2017: Crystal Magic

Kerrankos sitä käy niin, että saa kirjakaupalta sähköpostia, jossa suositellaan kirjoja. Näitä ropisee maililaatikkooni ehkä vähän turhankin usein, mutta harvemmin niitä edes luen kunnolla. Nyt viesti sattui sisältämään alennuskoodin ja bongasin kirja(sarja)n, joka kuulosti mielenkiintoiselta. Kun kolme ensimmäistä osaa irtosi noin seitsemään euroon, päätin tehdä riskisijoituksen.


Madeline Freeman - Crystal Magic (Clearwater Witches 1)


Kristyl Barnette eli Krissa on 16-vuotias nuori nainen, jonka ympärillä sattuu ja tapahtuu usein ikäviä asioita, esim. ikkunat menevät rikki ilman, että hän varsinaisesti tekee mitään. Hän on kuitenkin usein puhuttelussa näiden onnettomuuksien vuoksi. Kun Krissan äiti kuolee onnettomuudessa, hän päätyy asumaan isänsä siskon Jodin kanssa, koska ei ole nähnyt isäänsä vuosiin. Tie kulkee Clearwaterin pikkukaupunkiin, jossa Krissa pääsee aloittamaan uuden elämän ilman edellisessä paikassa muodostunutta leimaa.

Uusi alku tuo mukanaan uusia ystäviä, mutta myös potenttiaalisia vihollisia. Krissa alkaa myös pohtia, miksi hänen ympärillään tapahtuu niin kummallisia asioita ja päätyykin lopulta ottamaan asiasta kunnolla selvää. Samaan aikaan kaupungissa on tekeillä jotain vaarallista, jotain, jonka tulilinjalle Jodikin joutuu. Krissalle ei jää muuta vaihtoehtoa kuin ottaa itsestään tarkemmin selvää ja yrittää pelastaa läheisensä.

Kirja osoittautui yllättävän koukuttavaksi. Yleensä luen vain iltaisin sängyssä hetken ajan (koska päivisin on mukamas niin paljon kaikkea tekemistä), mutta nyt aikaa tuli varastettua muilta puuhilta ja lukulaite kulki mukanani, minne ikinä meninkään.

Crystal Magic on rehtiä, paranormaalia YA-kirjallisuutta ja toistaa genren kliseitäkin paikka paikoin. Tällä kertaa en kuitenkaan missään vaiheessa alkanut toivoa, että olisivat hahmot vanhempia, kirjoitettaisipa samankaltainen tarina aikuisista (ei sillä, se olisi kiinnostavaa, otan suosituksia vastaan). Nyt oli ihan jees hypätä mukaan teini-ikäisten noitien maailmaan ja tarkastella elämänmenoa pitkästä aikaa lukiolaisen silmin.

Yleensä pyrin pitämään taukoa kirjasarjojen eri osien välissä, etten ahmaisisi niitä liian nopeasti. Nyt kuitenkin Wild Magic lähti lukuun heti Crystal Magicin perään.

16. huhtikuuta 2017

Kirjallisia kevään merkkejä

Kevät on uusien alkujen aikaa. Luonto heräilee pikku hiljaa, maa ja puut alkavat vihertää, ensimmäiset kukat pilkistävät korsien joukosta ja linnut palaavat etelästä. Valon lisääntyessä koko maailma tuntuu heräävän horroksestaan.


Minulla on nyt kevät enkä puhu vuodenajasta. Minusta tuntuu kuin olisin vaeltanut pitkän ja pimeän talven keskellä, maailma on ollut melko yksivärinen ja väsymys hiiviskellyt nurkissa. Olen lähinnä halunnut käpertyä nukkumaan ja pysytellä omassa kotikolossani.

No, kotona viihdyn edelleen. Se tuskin tulee koskaan muuttumaan. Huomaan kuitenkin muuttuneeni iloisemmaksi ja virkeämmäksi. Maailmassa on sittenkin värejä ja valoa, vaikka joskus taivaalla synkkiä pilviä purjehtiikin. Välillä kyllä pelottaa, milloin myrsky iskee ja romuttaa kaiken, mutta suurimman osan aikaa katselen horisonttiin innokkaan odottavana. Siellä on jotain mielenkiintoista, jota kohti matkustaa.

Pääni tuntuu vilisevän ajatuksia. Tulen tahto pääsi vihdoin maailmalle, mikä on helpotus. Sen työstäminen oli paljon väsyttävämpi projekti kuin osasin odottaa. Ehkä ajankohta ei ollut itselleni hyvä, ehkä myös panostin siihen enemmän kuin Maan mahtiin. Joka tapauksessa se on nyt lentänyt pesästään ja saa pärjätä omilla siivillään. Minun on aika suunnata katseeni toisiin projekteihin.

Tänä vuonna on jo ehtinyt tapahtua paljon. Type & Tellin novellikisan tulokset saapuivat ja antologian julkaisuun on enää kolmisen viikkoa. Vähän aikaa sitten sain lueskella oikovedosta. Kirja näyttää hyvältä ja odotankin innolla, että markkinointi käynnistyy.

Ajatukseni ovat kuitenkin olleet enemmänkin muissa jutuissa. Kaverini S. A. Keränen julkaisi oman kirjansa vain hieman ennen kuin itse ehdin julkaista Tulen tahdon. Symbioosia saa samoista kaupoista kuin minun kirjaani. Perustimme myös yhteisen Facebook-sivun kirjamarkkinointia varten. Sateenkaarifantasiaa-sivusta saa käydä tykkäämässä. Tykkäämällä ei sitoudu ostamaan yhtään mitään, mutta tietenkään emme pahastu, jos haluat kirjojamme hankkia itsellesi.

Yhteisen projektin myötä lähti kehittymään myös lyhytromaanimittainen maagista realismia ja romanssia sisältävä tarina, jonka päästin muutama viikko sitten esilukijoiden käsiin. Ensimmäiset palautteet ovat jo tulleet, loppuja vielä odottelen. Tarina kaipaa vielä hiomista, mutta tavoitteena olisi saada se kasaan tämän vuoden aikana.

Innostukseni ei pääty tähän! Olen suunnitellut kahta hyvin erilaista käsikirjoitusta, joista kumpaakin olen myös vähän aloitellut. Toinen on YA-kirjallisuutta ja maagista realismia, joka sijoittuu tämän päivän Suomeen. Toinen taas on Kristallin lapsien tapaan perinteisempää fantasiaa, jonka inspiraatio kumpuaa japanilaisista roolipeleistä. Sitä voisi ehkä sanoa henkiseksi jatkoksi Kristallin lapsille, mutta samaa sarjaa se ei kuitenkaan ole vaan sijoittuu uuteen maailmaan.

Olen todella innoissani kummastakin projektista. Ne ovat uusia ja suhde niihin on vasta muodostumassa, mutta kumpaakin kohtaan olen jo alkanut tuntea rakkautta.

Kristallin lapsia en luonnollisesti ole unohtanut. Sarjaan on tulossa vielä kaksi osaa: VV ja TT, joista on rakenneluonnokset ja juonisuunnitelmat olemassa. Varsinaista kirjoitustyötä en ole vielä aloittanut, koska nämä muut isot jutut ovat vieneet aikaani. Aloitan kuitenkin VV:n raakaversion kirjoittamisen tänä vuonna.

Näiden tarinoiden lisäksi fan fiction on taas kutkutellut hermoja. Tänä viikonloppuna oli pakko vihdoin avata kokonaan uusi tiedosto ja aloittaa lyhyen Final Fantasy XII -oneshotin kirjoittaminen. Englanniksi. En tiedä itsekään, miksi haluan kirjoittaa juuri sillä kielellä. Nyt se vain tuntui oikealta valinnalta. Olen edelleen epävarma kielitaidostani, mutta ainakin tulee nyt sitten harjoiteltua. KupoCon-ficistä Vaarnalta saamani palautteen ansiosta osaan nyt ehkä paremmin kiinnittää huomiota heikkouksiini englanniksi kirjoittaessa. 

Kuten sanoin, elän kevättä. Uusia alkuja tuntuu olevan joka puolella ja oloni on energisen innostunut. En osaa vielä sanoa, mitkä projektini kasvattavat siivet ja mitkä jäävät kotipesään piileskelemään. Juuri nyt sillä ei ole väliä. Tärkeintä on innostus ja hyvä, inspiroitunut olotila. Sen tavoittaminen oli pitkään vaikeaa, mutta nyt tunnen heränneeni.

12. huhtikuuta 2017

Tulen tahto saatavilla nyt!

Huhtikuun odotettu päivä koitti ja Tulen tahto on nyt saatavilla. Alla listattuna sekä verkkokaupat, joista sitä saa painettuna, että e-kirjakaupat, joiden valikoimista ainakin löytyy.

Kannen kuva: Eveliina Kronqvist

Tällä hetkellä kirjaa näyttäisi löytyvän ainakin seuraavista kaupoista:

Adlibris
CDon.fi
Suomalainen kirjakauppa
Booky
Prisman verkkokauppa

Hinta ja postikulut näyttävät hieman vaihtelevan kaupan mukaan. Samoista kaupoista voi mukaan napata myös Maan mahdin, jos se vielä hyllystä puuttuu.

E-kirjaa tarjoavat ainakin seuraavat kaupat:

Kobo Books
Google Play
Amazon
Elisa Kirja

//15.4.2017 Blogipostaukseen päivitetty myös e-kirjoja myyvät kaupat ja muokattu otsikkoa.
//18.4.2017 Lisätty Elisa Kirja listaan.

10. huhtikuuta 2017

Lukupäiväkirja 8/2018: Itämeren Auri

Itämeren Auri oli pitkään hankintalistalle, kunnes sen nappasin e-kirjana matkaan. Sen jälkeen se ehti vielä tovin hautua lukulaitteen syövereissä, mutta vihdoin maaliskuun puolessa välissä sain aikaan tarttua siihen. Lukuelämys jätti hyvän jälkimaun.



Johanna Valkama - Itämeren Auri


Kiinnostuin Itämeren Aurista jo heti, kun kuulin kirjan nimen. Jostain syystä suomalaiseen ja skandinaviseen historiaan liittyvät jutut vain vetävät puoleensa.

Kirja ei tuottanut pettymystä. Se oli yhdistälmä seikkailua ja romanssia, mikä on minusta aina kovin miellyttävä kombo. Auri on nuori parantaja Hämeestä, kun hän kohtaa viikinki Haakonin. Tuolloin hän ei tosin tiedä miehen taustoja vaan luulee tätä kauppiaaksi eikä Haakon vaivaudu korjaamaan asiaa (mitä sitä nyt suotta), joten tästä saadaan mehevää draamaa sitten myöhemmin. Hämäläiset eivät juuri rantoja ryöstelevistä viikingeistä nimittäin välitä.

Henkilöhahmot olivat uskottavia, joskin Auri välillä hieman rasittava ennakkoluuloisen asenteensa kanssa. Se ei kuitenkaan ole huono asia vaan tuntui varsin realistiselta. Haakon puolestaan taistelee stereotypioita vastaan, vaikka toisaalta myös toteuttaa oikeaksi näkemiään tapoja, jotka eivät aivan kaikkien oikeustajuun istu.

Myös tarina oli maistuva, vaikkei tuonutkaan isoja yllätyksiä. En nyt suoranaisesti arvannut, mitä seuraavaksi tapahtuu, mutta mikään ei vetänyt mattoa jalkojen alta vaan tuntui turvallisen tutulta. Joka tapauksessa pidin mm. Aurin itsenäisyydestä ja rohkeudesta tehdä omia päätöksiä. Alkuun hän näytti alistuvan miesten tahtoon, mikä toki sopii ajankuvaan, mutta tarinan edetessä hän löysi omat näkemyksensä ja alkoi hiljalleen toimia niiden mukaan.

Oli oikein miellyttävää sukeltaa taas kerran muinaiseen Suomeen historiallisen, romanttisen tarinan kautta. Täytynee jossain vaiheessa siis stekata, onko Valkama kirjoittanut muutakin.